Presidentinvaaleissa hylättiin lähes kymmenentuhatta ääntä, joka on noin 0,3 prosenttia annetuista äänistä. Yleisimmät syyt äänestyslipun hylkäämiselle ovat tyhjä lippu, epäselvästi kirjoitettu ehdokkaan numero tai asiaton merkintä äänestyslipussa. Aku Ankka ja Urho Kekkonen saavat ääniä vuodesta toiseen.
Hylkäämisen perusteena voi olla myös se, että lippu jää leimaamatta. Miten on mahdollista, että äänestäjä pääsee tiputtamaan lipun vaaliuurnaan ilman leimaa?
– Jos kaksi lipuketta on liimautunut päällekkäin, voi käydä niin, että vain toiseen tulee leima. Tällöin toinen, numeroitu lippu jää leimaamatta. Varmaa syytä ei kuitenkaan voi tietää, Pirkanmaan vaalipiirin puheenjohtaja Tiina Kyöttilä-Vettenranta vastaa.
Hänen mielestään on hyvin mahdollista, että lippu jää leimaamatta vaalivirkailijan virheen takia. Inhimillisiä virheitä sattuu aina, mutta 377 leimaamatonta lippua valtakunnallisesti viimeisimmissä presidentinvaaleissa kertoo jo aika monesta virheestä.
Huolellinen perehdytys ei estä vaalivirkailijoiden ”aivopieruja”
Ensimmäistä kertaa vaalivirkailijana toiminut Tanja Eerola työskenteli Ideaparkin ennakkoäänestyspaikalla kaikkina seitsemänä ennakkoäänestyspäivänä. Hän pitää lähes mahdottomana, että olisi itse jättänyt äänestyslippuja leimaamatta.
– Vaalilippu leimataan heti ensimmäisenä. En edes antanut vaalikuorta, johon ääni laitetaan, ennen kuin olin laittanut leiman äänestyslippuun.
Jos vaalikuoret ovat lähellä äänestäjää, kuoren voi napata ja laittaa äänestyslipun sinne ennen leimaamista. Eerolan mielestä tämä on ainoa keino, miten lippu voi jäädä leimaamatta ennakkoäänestyspaikalla.
– Meillä äänestyspiste oli rakennettu siten, ettei asiakas pystynyt ottamaan kuorta itse. Vaikea kuvitella, miten leima voi jäädä laittamatta, mutta voihan inhimillisiä aivopieruja käydä.
Eerolan mukaan vaalivirkailijat saavat tehtäväänsä hyvän perehdytyksen.
– Meillä oli koulutuspäivä, jossa kävimme askel askeleelta läpi, miten äänestystilanteessa toimitaan: mitä äänelle tehdään, mihin kuoreen laitetaan, mihin suljetaan. Jos joku asiakas kysyi, mitä kuoren äänelle tapahtuu, niin pystyin kertomaan.
Eerola ei havainnut suurempia kommelluksia Ideaparkin ennakkoäänestyspaikalla, mutta välillä äänestäjät olivat huolimattomia vaalisalaisuuden säilyttämisessä.
– Ihmiset saattoivat tulla vaalivirkailijan luokse aika rempseästi äänestyslippu avoinna, jolloin lippuun kirjoitettu numero näkyi. Silloin koetin olla katsomatta numeroa ja opastin asiakasta itse laittamaan lipun äänestyskuoreen, Eerola kertoo.
Uusnatsit näkyivät vaaliuurnilla kuin vessan seinällä
Tiina Kyöttilä-Vettenranta on työskennellyt Pirkanmaan vaalipiirissä vuodesta 2003 asti. Tammikuun presidentinvaaleissa hän laittoi merkille, että numeroa 88 oli paljon hylättyjen äänien joukossa.
– Tämä oli uusi ilmiö, jota en ole aiemmissa vaaleissa nähnyt.
Numero 88 tunnetaan uusnatsien käyttämänä symbolina. Pirkanmaan vaalipiirissä ei laskettu tällaisten äänien tarkkaa määrää, mutta se oli yleisin äänestyslipuissa esiintynyt asiaton merkintä. Muita natsi-ideologiaan viittaavia merkintöjä Kyöttilä-Vettenranta ei havainnut äänestyslipuissa.
Tampereen yliopiston vaalitutkija, dosentti Sami Borg tuntee ilmiön. Hänen mukaansa monilla ihmisillä on muutenkin voimakas halu protestoida systeemiä vastaan.
– Inhimillisen ajattelun valot ja varjot näkyvät kaikessa kauneudessaan ja kauheudessaan äänestyslipuissa. Äänestysliputhan eivät ole ainoa paikka, missä näemme näitä yhteiskunnassa. Ei tarvitse kuin katsoa vessan seiniä, niin sieltä löytyy samanlaista tavaraa, Borg sanoo.
Tammikuun presidentinvaalissa tyhjiä lippuja oli vähemmän kuin epäselvästi kirjoitettuja numeroita, ensimmäistä kertaa 2010-luvun vaaleissa. Pirkanmaan vaalipiirin puheenjohtaja Kyöttilä-Vettenrannan mukaan numerot 9 ja 6 voivat mennä sekaisin, jos niitä ei ole kirjoitettu oikeaan kohtaan.
– Numero voidaan tehdä myös tahallaan epäselväksi tai kyseessä voi olla luonnostaan epäselvä käsiala, Kyöttilä-Vettenranta kertoo.
Sami Borg kertoo, että myös numerot 1 ja 7 saattavat aiheuttaa sekaannusta. Luonnollinen selitys sille on alakoulussa opetettu tyyli, kirjoitetaanko 7 poikkiviivalla vai ei. Presidentinvaaleissa tämä ei tuottanut ongelmia, sillä numeroa yksi ei ollut kenelläkään ehdokkaista.
Ehdokkaiden määrä vaikuttaa hylkäyksiin
Vuoden 2012 presidentinvaaleissa hylättyjä äänestyslippuja oli ensimmäisellä kierroksella vajaa kymmenentuhatta ja toisella vaalikierroksella yli 25 000.
Presidentinvaaleja järjestettiin tänä vuonna vain yksi ja hylättyjen äänien määrä jäi todella alhaiseksi. Tämä on yleistä presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella, kun taas kunta- ja eduskuntavaaleissa hylättyjen äänien määrä on usein puolen prosentin luokkaa.
Dosentti Borg pohtii, että yleisimpiä syitä hylätyn äänen tietoiseen antamiseen ovat politiikkaa vastaan protestointi ja halu äänestää ilman tietoa sopivasta ehdokkaasta.
– Meillä väestö ajattelee, että äänestäminen on jonkin sortin kansalaisvelvollisuus, Borg toteaa.
Borg vahvistaa, että puolue- ja henkilövaalin ero näkyy äänestyskäyttäytymisessä myös vaalipaikoilla. Lyhyen listan henkilövaalissa päättäminen ehdokkaiden väliltä on yksinkertaisempaa, minkä lisäksi protestointi koetaan puoluevaalissa perustellummaksi.
– Eduskunta- ja kuntavaaleista on paljon tutkimustietoa siitä, että varsinkin nuoret jättävät äänestämättä sen takia, että heidän on vaikea löytää omaa puoluettaan ja vaikea valita ehdokasta.
Viime vuosien hylättyjen äänien määrät ovat kuitenkin pieniä verrattuna 1980–90-luvuille. Esimerkiksi vuonna 1996 vaalien päällekkäisyys johti siihen, että kuntavaalien hylkäysprosentti oli 1,6 ja samanaikaisten europarlamenttivaalien peräti 5.
Tänä vuonna piti järjestää ensimmäiset maakuntavaalit presidentinvaalien yhteydessä, mutta niitä siirrettiin syksylle. Vaaliähky yhdistettynä kampanjoiden sekoittumiseen johtaa hämmennykseen äänestyskopissa. Borgin mielestä tämä olisi syytä muistaa yhä.
– Hylättyjä ääniä tulee enemmän, kun vaaleja toimitetaan samanaikaisesti. Yksi jos toinenkin kyllästyy politiikan jauhamiseen, kun puolentoista vuoden sisällä on neljät vaalit, Borg huomauttaa.
Toimittaja Ville Hyötylä kommentoi: ”Sähköinen äänestys vähentäisi turhia ääniä”.