Somekohu oli valmis, kun Aino-lehti kertoi Aalto-yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden (KY) juhlista. Niissä hyvälle maulle ei ollut sijaa. KY:n toimistoväki vitsaili 1800-luvun siirtomaakauden stereotypioilla, joissa kukki rasismi.

Tällainen rajojen kokeilu kuuluu Tampereen yliopiston mediakulttuurin tutkijan Eliisa Vainikan mukaan netin nuorisokulttuuriin, ja keskustelufoorumien nimettömyys on tehnyt siitä helpompaa.

Vallalla on trollauskulttuuri, johon kuuluu Vainikan mukaan toisten ihmisten härnääminen hyvän maun vastaisella huumorilla.

– Huono huumori ei liity enää pelkästään alakulttuureihin ja foorumeille, vaan se on normalisoitunut, Vainikka sanoo.

Hirtehinen huumori on hirtehistä vain silloin, jos itse roikkuu hirressä ja laukoo vitsejä.

Toivo Haimi

Mautonta huulenheittoa vai totista vihapuhetta?

Huono maku voi olla hyvä tehokeino, mutta vain tiettyyn rajaan asti. Tuo raja ylittyi esimerkiksi tammikuun alussa, kun yhdysvaltalainen Youtube-tähti Logan Paul erehtyi vitsailemaan japanilaisessa itsemurhametsässä ruumiin äärellä.

Anonyymeistä foorumeista esimerkiksi suomalainen Ylilauta on tunnettu alatyylisestä huumorista. Sivuston suosituimmalla keskustelualueella lukee varoitus: ”Mikäli etsit asiallista keskustelua, tahdot kunnollisia vastauksia tai haluat että lankasi elää pitkään, tämä alue ei ole sinulle.”

Vainikka pitää provosoivaa vitsailua ongelmallisena ilmiönä. Huumorin rajojen koettelu kuuluu sananvapauteen, mutta huumorin varjolla voi levittää ihmisryhmiä leimaavaa ja vihamielistä sanomaa.

– Sen taakse on liian helppo mennä, että ”se oli vain vitsi”. Anonyymistä tekstistä on todella vaikea sanoa, onko ihminen tosissaan.

Huumorissa on kultainen sääntö, punch up, not down, muistuttaa Yle Kioskin humoristitoimittaja Toivo Haimi. Ivailun tulee kohdistua aina parempiosaisiin, muuten se menee helposti kiusaamiseksi ja vihapuheeksi.

– Hirtehinen huumori on hirtehistä vain silloin, jos itse roikkuu hirressä ja laukoo vitsejä. Jos taas itse on katsojana ja naureskelee hirressä roikkuvalle kaverille, niin se on epäkohteliasta, Haimi vertaa.

Kökköhuumori iskee laiskaan lukijaan

Jokainen 1990-luvulla syntynyt muistanee lapsuudestaan huonon vitsin: ”Mies meni kauppaan. Lapio.” Enemmistö lienee jopa nauranut vitsille kerran. Samanlaiset vitsit naurattavat edelleen.

Nykyisen nettihuumorin näkyvin muoto ovat meemit, jotka ovat toistoon ja tunnistettavuuteen perustuvia vitsikkäitä kuvia tai ilmaisuja. Yhä yleisempää etenkin sosiaalisessa mediassa on se, että vitsi onkin juuri vitsittömyys.

Vainikka arvioi, että älyttömät meemit viehättävät juuri tulkinnan helppouden takia. Monimutkainen huumori, kuten pitkät satiirijutut, jäävät taka-alalle.

– Se liittyy selailukulttuuriin, jossa somepalveluita vilkuillaan nopeasti esimerkiksi odotusauloissa. Silloin vitsien täytyy olla helposti havaittavissa, jotta lukija pääsee nopeasti seuraavaan, Vainikka selvittää.

Älyvapaat meemit vastine maailman epäinhimillisyydelle

Toivo Haimi on esimerkki someajan humoristista. Työkseen hän tekee huumorin sävyttämää journalismia, ja sosiaalisessa mediassa hän on Twitter-kuvauksensa mukaan ”hupiukko”.

Haimi kertoo rakastavansa eniten järjenvastaista huumoria, jollaista oheinen meemi edustaa. Hän jakaakin tällaista sisältöä taajaan Twitterissä.

– Maailmassa tapahtuu kerta kaikkiaan niin absurdeja ja epäinhimillisiä asioita, että ainoa vaihtoehto on naureskella jollekin yhtä järjettömälle ja surrealistiselle. Ainakin minun kuplassani tällainen huumori on lisääntynyt, Haimi perustelee.

Haimi muistuttaa, että meemit ovat myös helppoja tehdä. Kuka vain pystyy jakamaan hauskan tai järjettömän ajatuksensa kymmenessä minuutissa meemimuodossa älypuhelimen avulla.

– Netissä toimiva huumori on nasevaa, nokkelaa ja piikittelevää, eikä välttämättä älykästä tai näkökulmitettua.

Toimittaja Haimin mukaan meemit ja älytönkin huumori sopivat myös massamedian käyttöön. Tämä ajatusmaailma on nähtävissä Yle Kioskin sisällössä.

Haimista huumorin käyttö valtakunnanmediassa on kuin jääkiekkolaukaus siniviivalta, eli riskit ovat pienet verrattuna mahdollisiin saavutuksiin.

– Jos menee ohi, niin ei se mitään, rakennetaan uusi tilanne. Jos menee maaliin, niin menee komeasti.