Sairaanhoitaja Mari Kalliomäki kertoo sairaalan käytävällä, että työvuoroihin tulisi voida luottaa. Aina se ei onnistu esimerkiksi ylitöiden vuoksi. Hän on töissä TAYS:n gastroenterologian osasto 1:llä. Siellä hoidetaan erilaisista vatsaelinsairauksista kärsiviä ja toipuvia potilaita. Tänään Kalliomäellä on verkkaisempi päivä. Välillä haastattelu keskeytyy puheluun tai ohikulkevaan hoitajaan.

Aina tilanne ei ole yhtä seesteinen. Akuuteissa tilanteissa hoitajat joutuvat usein joustamaan tilanteen niin vaatiessa, joskus ennakoimattomilla ylitöillä, joskus kollegaa tuuraamalla. Alalla odottamattomat tilanteet ovat arkipäivää.

– Vuoroon tullessa ei voi tietää, millainen päivä on edessä, Kalliomäki kertoo

Hoitajien voi olla hankalaa suunnitella työn ulkopuolista elämää. Kalliomäki kertoo arvostavansa enemmän vapaa-aikaa kuin ylitöistä saatavia lisiä.

– Välillä tuntuu, että meiltä odotetaan sellaista Florence Nightingale -mentaliteettia, Kalliomäki naurahtaa.

Tehy kokee nykyjärjestelmän ongelmalliseksi

Samoissa sairaalan tiloissa sijaitsee Tehyn Pirkanmaan sairaanhoitopiirin pääluottamusmiehen Tiina Samasen toimisto. Hän tuntee sen sokkeloiset käytävät hyvin, sillä hän on toiminut TAYS:ssa leikkaussalihoitajana pitkään ennen päätoimisia luottamusmiehen tehtäviään.

Hänen mukaansa työtaistelutoimet tulevat vaikuttamaan ensi viikolla sairaalan toimintaan. Vähintäänkin niin, että työnantajat joutuvat suunnittelemaan hoitohenkilökunnan riittävyyden ajoissa.

Ylityökiellon vuoksi vakiintunut järjestelmä joutuu taas koetukselle, kun hoitajien joustavuutta rajoitetaan. Varsinkin erikoistuneet osastot, kuten ensiapu ja leikkaus- ja teho-osastot, ovat Samasen mukaan osittain riippuvaisia joustoista.

– Kyllähän tällä normaalitoiminnalla pitäisi pystyä pyörittämään se, mitä siellä eri yksiköissä tapahtuu. Eihän sen pitäisi perustua jatkuvasti siihen, että voitko jäädä tänään iltaan, tulisitko yöksi huomenna, Samanen kertoo.

Myös Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen on kritisoinut julkisuudessa nykyjärjestelmän ongelmallisuutta. Sitä, että palvelut ovat rakennettu liikaa hoitohenkilökunnan joustojen varaan.

Tulevaisuus on epävarma

Samasen mielestä ylityö- ja vuoronvaihtokielto on työtaistelutoimenpiteenä tehokas, sillä se paljastaa, kuinka paljon toiminta on riippuvaista hoitohenkilökunnan joustoista. Vaikka ongelma on havaittu, muutoksia väitettyyn aliresursointiin ei ole tullut.

Viime keväänä liitot järjestivät myös ylityö- ja vuoronvaihtokieltoja palkkaukseen liittyvien työsopimusneuvotteluiden yhteydessä. Silloisten toimien avulla saatiin tilanteeseen ratkaisu. Itse hoitoalan ongelmalliseen perusjärjestelmään ja hoitajien joustoon ei sen sijaan hänen mukaansa ole saatu muutosta. Hän näkee yhdeksi syyksi tilanteen jatkumiselle sen, että hoitohenkilökunnan ammattietiikkaa ja solidaarisuutta käytetään hyväksi.

­– Ei meillä ole täällä tarkoitus jättää potilaita tai työkavereita pulaan. Siihen asenteeseen ja ammattietiikkaan se (järjestelmän muuttumattomuus) pohjautuu. Jos minä olisin jäämässä vajaamiehityksessä iltavuoroon, niin miten toivoisin työkaverin toimivan siinä kohtaa, Samanen sanoo.