Helsingin Sanomat otti viime viikolla härkää sarvista ja julistautui taas verkkokommentointinsa herraksi. Lehti julkaisi nimittäin uudet ohjeet kommentointipalstalleen. Ohjeissa kehotetaan kommentoijia muun muassa perustelemaan näkemyksensä, olemaan kohtelias, lukemaan juttu ja kommentoimaan vain sen aihetta. Ketään ei saa haukkua asiattomasti tai levittää perättömiä huhuja.

HS:n uutispäällikkö Jussi Pullinen kertoo (HS 20.9.2018), että kommentteja aletaan moderoimaan uudesta lähtökohdasta. Ennen ennakkomoderoinnin tavoitteena oli pelkästään poistaa törkykommentit, mutta nyt kommentteja valikoidaan tarkemmin. Vain keskustelua asiallisesti eteenpäin vievät viestit julkaistaan.

Uudistus on tarpeen. Kommentointi on HS:ssa vahvassa kasvussa. Lehden mukaan sen juttuihin lähetettiin elokuussa moderoitavaksi 110 000 kommenttia. Määrä on kasvanut vuodessa yli kolmanneksen. HS:n toimituspäällikkö Esa Mäkinen myöntää mielipidekirjoituksessaan (HS 20.9.2018), että välillä lehden verkkosivuilla on julkaistu turhan kärkkäitä ja henkilöön käyviä kommentteja.

Itse yllätyin uusista ohjeista, sillä olen luullut, ettei HS:n kommentteja lueta ennen julkaisua ollenkaan. Kommenttikentässä on esimerkiksi haukuttu tubettaja Tuure Boeliusta miehen irvikuvaksi ja kamalaksi tyrkyksi. Sukupuolen moninaisuutta on sanottu saastaksi, ja kuolonkolarin kommenteissa on todettu uhrin kuoleman olevan turha. Kaikki esimerkit ovat kolmen viime kuukauden ajalta.

Vaikka kommentit eivät ole toimituksen tuottamia, se on niistä vastuussa. Media tarjoaa julkisen tilan keskustelulle, joten sen tulee myös pitää huoli keskustelun asiallisuudesta omilla sivuillaan. Julkisen sanan neuvosto (JSN) on antanut keskustelun valvomiselle omat ohjeensa, jotka sitovat medioita yhtä vahvasti kuin toimitustyötä ohjaavat Journalistin ohjeet.

JSN:n ohjeet velvoittavat mediat seuraamaan verkkosivujaan. Toimituksen on heti poistettava sen tietoon tulleet asiattomat kommentit. Asiattomasta verkkokommentista voi saada JSN:n langettavan päätöksen. Kolmen vuoden sisällä niitä onannettu kaksi.

Kommenttiosiossa pitää ottaa huomioon myös laki. Rikoslain nimikkeitä, joihin kommentoija voi syyllistyä, ovat esimerkiksi kunnianloukkaus, kiihotus kansanryhmää vastaan tai yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen.

On ymmärrettävää, että Helsingin Sanomat haluaa nyt siistiä kommenttiosiotaan. Uudet ohjeet edellyttävät kommentoijalta asiallisuutta ja argumentointitaitoa. Vaatimukset ovat herättäneet huolta. ”Itse en voi mitenkään ajatella kommenttejani niin, että saisin niitä mahdollisimman monta läpi – – Jos en löydä kommenteilleni foorumia sellaisina kuin ne ovat niin jääkööt ajatukseni omaan digitaaliseen pöytälaatikkooni”, kirjoittaa eräs lukija.

Lehtien mielipidepalstoilla näkyvä kahden kerroksen kommentointi on siis ainakin jossain määrin tulossa myös verkkoon. Asiantuntijat ja poliitikot ovat saaneet pitkät ja perustellut tekstinsä mielipidesivuille, kun taas tavan tallaajat tuulettavat tunteitaan tekstaripalstalla. Nyt hyvien argumentoijien ääni saa kuulua lehtien verkkosivuilla, kun mutulla kommentoijat siirtyvät moderoimattomille keskustelufoorumeille.

Uudistus on askel oikeaan suuntaan, elitismin uhallakin. Oli mielipide mikä tahansa, se pitää osata perustella asiallisesti. Jos tämä ei onnistu, kannattaa miettiä, perustuuko oma mielipide faktoihin vai pelkkään tyhjään möyhäämiseen.