Mitä jos yli 90 johtavaa tutkijaa kokoaisi lähes 900-sivuisen hätähuudon ilmaston lämpenemisestä, eikä kukaan kuuntelisi? Näin kävi.

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi maanantaina kattavan ilmastoraportin, joka sai hetkeksi paljon näkyvyyttä ja aiheutti Twitterissä pienen paniikin. Kaksi päivää julkaisun jälkeen ilmastouutiset olivat jo kadonneet lehtien sivuilta ja päättäjien puheista.

Raportin mukaan ilmastonmuutos on väistämätön, mutta lämpenemisen voi edelleen rajoittaa 1,5 asteeseen, jos koko maailma sitoutuu vähentämään päästöjä. Nettopäästöt täytyy saada nollaan vuonna 2050. Käytännössä hiilidioksidipäästöjä ei voi tuottaa enempää kuin mitä muun muassa meret, maaperä ja kasvavat metsät pystyvät sitomaan.

Globaali huoli ilmastonmuutoksesta herää ja hiipuu säännöllisesti jokaisen uuden tutkimuksen jälkeen. Tutkimukset toistavat itseään siitä yksinkertaisesta syystä, että ilmastonmuutoksesta on puhuttu tuloksetta jo vuosikymmeniä. Harva enää yllättyy tiedosta, että ilmaston lämpeneminen johtuu ihmisistä. Ilmastonmuutoksen estämisellä, pysäyttämisellä ja nyt hidastamisella on ollut kiire yhtä kauan kuin siitä on tiedetty. Julkinen huolestuminen puhdistaa omatunnon muttei pelasta maailmaa.

Kun Helsingin yliopiston Tiedekulmassa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa tivattiin konkreettisia toimia, tutkijat ja poliitikot hymisivät vaivaantuneesti, kuinka ilmastoasioiden pitää näkyä kaikilla päätöksenteon osa-alueilla. Kun etsitään päästöjen aiheuttajaa, osataan syyttävä sormi osoittaa koko ihmiskuntaan, mutta vastuu maapallon pelastamisesta sysätään yksioikoisesti yksilön harteille.

Hiilidioksidipäästöjen sitomiseen tarvitaan lisää hiilinieluja? Metsänomistajien ongelma. Liikenne saastuttaa? Pyöräile enemmän. Lihantuotannon metaanipäästöt ovat kuluttajien vika, ja perhelomat tulee viettää kotimaassa sukuloiden. Aurinkopaneeli kodin katolla ja nyhtökaurapaketti kestokassissa eivät pysäytä maapallon väistämätöntä lämpenemistä raportin antamassa aikataulussa. Tuskin ollenkaan.

Jotta ihmiselle soveltuva maailma saadaan säilytettyä, tarvitaan kestäviä biojalosteita meri- ja lentoliikenteen polttoaineeksi, päästötöntä energiaa ja nopeita, kestäviä muutoksia ruuantuotantoon, rakentamiseen ja teollisuuteen. Kulutusvalinnat ovat merkittävässä asemassa päästöjen vähentämisessä, mutta ne hoitavat ongelman oiretta, eivät sen syytä. Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen uskoo, että liike-elämä ja yritykset pystyvät valtioita nopeampaan muutokseen. Jos päättäjät eivät kuitenkaan tee mitään, päästörajoitukset ylitetään niin että paukkuu.

Euroopan unioni ja YK ovat jo ottaneet askelia oikeaan suuntaan. Globaalilla tasolla merkittävin ilmastoteko on ollut Pariisissa kolme vuotta sitten solmittu kansainvälinen ilmastosopimus. Sen allekirjoittaneet valtiot sitoutuivat rajaamaan lämpötilan nousun alle kahteen asteeseen. Sopimukseen kirjatut päästövähennykset eivät kuitenkaan ole riittäviä toteuttamaan tavoitetta. Kaiken lisäksi tavoite on väärä. IPCC:n raportin mukaan uusi kipuraja on 1,5 astetta.

Yhdysvallat ennätti jo vetäytyä sopimuksesta. Loppujen 194 valtion täytyy nostaa ilmastokysymykset aktiivisesti jokaiseen neuvottelupöytään. Pariisin ilmastosopimus ei saa jäädä vain valtion ansioluettelon koristukseksi.