Tamperelaisen Juhannuskylän yläasteen äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan Antti Klemin havainnot koulumaailmasta ovat linjassa tutkimusten kanssa. Yksilölliset erot nuorten lukutaidossa ovat suuria.

– Jotkut lukevat paljon, jotkut eivät ollenkaan. Yhä enemmän löytyy sellaisia oppilaita, joille yhdenkin kirjan lukeminen on iso urakka. Kyllä sen muutoksen huomaa, hän toteaa.

Hän kertoo myös, että erityisesti pojilla on vaikeuksia lukemisessa. Yhdeksi syyksi hän esittää pelit ja sosiaalisen median.

– Kaunokirjallisuudella haetaan usein ikään kuin todellisuuspakoa. Nyt se tulee esimerkiksi pelien kautta, jolloin koetaan, ettei kirjoja ehkä enää tarvitse lukea.

Lukemaan oppii vain lukemalla

Tampereen yliopiston äidinkielen ja kirjallisuuden didaktiikan yliopistonlehtori Pirjo Kulju kouluttaa työssään tulevia luokanopettajia. Hänen mukaansa lapsia ja nuoria tulisi innostaa lukemaan heitä itseään kiinnostavien tekstien avulla. Myös kielellisesti taitavat oppilaat tulisi ottaa huomioon. Heille pitäisi tarjota haastetta ja mahdollistaa lukeminen oman taitotason ylärajoilla.

Lukutaito kehittyy pitkälti lukemalla. Jos nuoren kasvuympäristö kannustaa ja mahdollistaa lukemisen jo varhain, näkyy se myöhemmin myös lukutaidossa.

– Tosi paljon merkitystä on varhaislapsuudella ja kodin mallilla, Kulju sanoo.

Hänen mielestään lukutaitoon tulisi kiinnittää huomiota äidinkielen lisäksi myös muissa oppiaineissa. Hän korostaa lukutaidon merkitystä nyky-yhteiskunnassa.

– Vaikka se on myös keino saada elämyksiä, sen lisäksi se on meidän tämän päivän yhteiskunnassa oppimisen väline ja keino saada tietoa.