Tentti on huomenna, mutta kirjan avaaminen tuntuu ylitsepääsemättömän vaikealta.  Jospa kävisi ensin lenkillä. Lopulta kirjan saa auki ja lukeminen sujuu hyvin siihen asti, kunnes huomaa likaiset tiskit.

Onhan ne nyt tiskattava ensin. Lukea ehtii sen jälkeenkin.

Kuulostaako tutulta?

Moreenimedia pyysi tamperelaisia korkeakouluopiskelijoita seuraamaan omia opiskelutottumuksiaan. Kaikille heille edellä kuvattu tehtävien tekemisen tietoinen vältteleminen on tuttua.

Ilmiö tunnetaan prokrastinaationa.

Karttelu voi johtaa pelkotiloihin

Helsingin yliopiston vararehtori, kasvatustieteiden ja psykologian tutkija Sari Lindblom on tutkinut muun muassa prokrastinaatiota ja motivaatiota. Hänen mukaansa jokainen meistä välttelee tehtävien tekemistä tietoisesti, ainakin joskus.

Mitä tahansa voi vältellä. Pakollisten asioiden tekemistä voi vältellä esimerkiksi siivoamalla, mutta myös siivoamisen välttely voi olla tietoista vitkastelua.

— Prokrastinaatiossa on aina kyse siitä, että viivyttely on tietoista ja sen tiedostaa olevan haitallista itselleen, Lindblom sanoo.

Pahimmassa tapauksessa tehtävien välttely voi aiheuttaa stressiä, ahdistusta ja itsetunto-ongelmia. Esseet jäävät kirjoittamatta ja kurssit kesken. Opiskelija tuntee itsensä voimattomaksi välttelynsä keskellä.

Moreenimedian kyselyyn vastannut Viktor Mykrä opiskelee Tampereen teknillisessä yliopistossa tietotekniikkaa. Hän kertoo välttelevänsä epäselviä tehtävänantoja, jotka näyttäytyvät liian haastavina. Mykrä kokee välttelyn olevan vastaisku sille, ettei tiedä mitä pitäisi tehdä ja millä tavalla.

— Aikaansaamattomuus ahdistaa ja se voi johtaa jopa pelkotiloihin.

Monisuorittaminen ei ole mahdollista

Välttely ei ole ainoa syy siihen, miksi opiskelu voi tuntua tahmealta. Lukuiset häiriötekijät voivat keskeyttää hyvin alkaneen tekemisen. Moreenimedian kyselyyn vastanneiden opiskelijoiden vastauksissa toistuvat samat ärsykkeet kuin listalla vitkuttelua aiheuttaneista asioista: puhelin, väsymys, nälän tunne, television katselu ja tarve siivota.

Tampereen yliopistossa sosiaalityötä opiskeleva Julia Pihlajaniemi kertoo, että tietoinen välttely tuntuu ahdistavalta, mutta aloittamisen jälkeen keskittyminen voi herpaantua jopa neljästi tunnin aikana. Keskittymisen palauttaminen vie parista minuutista kymmeneen minuuttiin.

Tietoisen karttelun ja keskittymishäiriöiden välistä yhteyttä ei ole tutkittu, mutta käsitteiden ero vaikuttaa kapealta. Lindblom kiinnittää huomiota monisuorittamiseen.

Digitalisaatio on tuonut mukanaan erilaisia opiskelun kannalta hyödyllisiä välineitä, kuten puhelimeen ladattavia ajanhallinnan sovelluksia. Teknologian mukana kehittyi toiveikas ajatus siitä, että olisi mahdollista tehdä keskittyneesti kahta asiaa yhtä aikaa. Lindblomin mukaan tämä ei ole mahdollista.

— Kahden vaativan tehtävän tekeminen samanaikaisesti ei onnistu ilman, että toinen suoritus kärsii.

Itseään saattaa sabotoida tietämättään

Tehtävästä toiseen hyppiminen, jatkuva kiire ja suuri työmäärä voivat aiheuttaa keskittymishäiriön muodon, jota kutsutaan termillä ADT (attention deficit trait eli keskittymisvaje). Kasvatustieteen professori Minna Huotilainen ja psykologian tohtori Mona Moisala käsittelevät syyskuussa ilmestyneessä kirjassaan Keskittymiskyvyn elvytysopas ADT:tä ja tapoja kehittää omaa keskittymiskykyään. Sen tunnusomaisin piirre on itsensä keskeyttäminen.

Pihlajaniemi mainitsee yhtenä häiriötekijänään kalenterin.

— Ajatukset karkaavat usein seuraaviin päiviin tai jopa viikkoihin. Päädyn selailemaan kalenteria ja suunnittelemaan elämääni.

Esseen kirjoittaminen ja luennon kuunteleminen eri aiheista ei siis onnistu samanaikaisesti. Virheet lisääntyvät, eikä keskittyminen ole missään vaiheessa huipussaan. Huotilaisen ja Moisalan mukaan keskittymiskykyyn liittyvät hermoyhteydet kuitenkin paranevat aina, kun tietoisesti keskittyy yhteen asiaan kerrallaan.

Uhkaava aikaraja voi aiheuttaa positiivista pakkoa

Yhdelle jatkuva välttely aiheuttaa päänvaivaa, mutta toiselle se ei ole ongelma lainkaan. Tällainen vitkuttelija tiedostaa tehtävien välttelyn itselleen haitalliseksi, muttei ahdistu alisuoriutumisesta tai tehtävien lähestyvistä palautusajoista.

Joskus viivyttely voi olla hyödyllistäkin. Tällöin kyse on strategisesta viivyttelystä.

Pihlajaniemi kertoo, että häntä motivoivat kaikista eniten kiire ja stressi lähestyvästä palautusajasta. Pakon edessä tehtävät tulevat kyllä tehdyiksi. Tällainen toiminta voi olla myös strategista ajanhallintaa. Kun luottaa siihen, että tehtävät hoituvat viimeisenä iltana, voi aikaa käyttää muuhunkin.

On kuitenkin olemassa opiskelijoita, jotka eivät juuri koskaan välttele tehtävien tekemistä. Lindblomin mukaan tällaiset henkilöt ovat hyvin järjestelmällisiä ja kurinalaisia. He ovat niin hyviä suunnittelijoita, ettei tehtävien tekemistä ole tarvetta viivyttää. Ilmiön ääripäät ovat hyvin harvinaisia.

— Maailmassa tuskin on yhtään ihmistä, joka ei olisi koskaan viivytellyt jonkin asian aloittamista, Lindblom tiivistää.

Välttelyltä voi välttyä oikealla motivaatiolla

Vaikka kiire ja stressi voivat toimia kelpo kannustimina, opiskeluintoa kannattaa etsiä muualtakin kuin lähestyvistä määräajoista. Moreenimedian haastattelemien opiskelijoiden tärkeimpiä motivaation lähteitä olivat tehtävien mielekkyys, kanssaopiskelijoilta ja opettajilta saatu tuki sekä omien tavoitteiden asettaminen.

Kiinnostus omaa alaa kohtaan on Lindblomin mukaan yksi opiskelijan tärkeimmistä kannustimista. Jos alavalinta epäilyttää, opinnot muuttuvat nopeasti jatkuvaksi kamppailuksi. Toisaalta tutkimuksen mukaan myös liika valinnanvapaus aiheuttaa stressiä. Kurssitarjonnan runsaus voi johtaa ähkyyn, joka hidastaa opinnoissa etenemistä entisestään.

Itselleen kannattaakin asettaa selkeitä tavoitteita, joihin tähtäämällä suuri urakka muuttuu ymmärrettäväksi. Lindblom puhuu minäpystyvyydestä, joka tarkoittaa vahvaa uskoa omaan suorituskykyyn. Olipa tähtäimessä kurssin läpäisy tai ajoissa valmistuminen, usko tavoitteen saavuttamiseen johtaa parhaisiin tuloksiin.

— Motivaatiota ei kannata jäädä odottelemaan, Lindblom muistuttaa.

Ajatus valmiina tarjoillusta innostuksesta tekee hallaa suoriutumiselle, sillä motivoituminen on ennen kaikkea henkilökohtainen valinta. Lisäksi tulee muistaa, että tehtävien tietoinen välttely ei ole synnynnäinen tapa. Lindblomin mukaan määrätietoisella harjoittelulla ja keskittymisellä haitallisesta tavasta voi päästä eroon.

Siispä puhelin pois, tenttikirja käteen ja lukemaan.