Kirkon tilaisuuksissa tukihenkilönä toimiva tamperelainen Riitta-Liisa Rusi on harvoja uskonnollisissa tehtävissä työskenteleviä vapaaehtoisia. Vain noin kolme prosenttia vapaaehtoistyötä tehneistä suomalaisista kertoo Taloustutkimuksen kyselyssä työskennelleensä hengellisissä tai uskonnollisissa tehtävissä.

Rusi kertoo, että hänen tekemänsä työ on haasteellista, koska hän joutuu käsittelemään kohtaamiensa ihmisten kanssa usein vaikeita asioita.

– Keskustelun jälkeen voi tulla helposti tunne, että on mokannut jotain, Rusi toteaa.

Yli 40 prosenttia suomalaisista tekee vapaaehtoistyötä. Talkootyön suosio on kasvanut selvästi, sillä Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2009 vapaaehtoistyötä oli tehnyt vain 29 prosenttia kymmenen vuotta täyttäneistä.

Vanhustenhoito tulee hyvänä kolmosena

Pirkanmaan Hoitokodissa vapaaehtoistyötä tekevä Elina Perä, 64, on hoitanut ikäihmisiä vuoden ajan. Ennen hoitokotiin hakemista hän työskenteli osastohoitajana Kanta-Hämeen keskussairaalassa. Eläkkeelle jäätyään hän päätti hakea töihin hoitokotiin.

– Soitin vapaaehtoistyön ohjaajalle ja ilmoitin, että haluan tulla.

Perä ei suinkaan ole ainoa seniorien parissa vapaaehtoistyötä tekevä, sillä kyselytutkimuksessa selviää, että vapaaehtoiset käyttävät vanhusten hoitoon kolmanneksi eniten aikaa. Kaikkein eniten aikaa käytetään lasten ja nuorten auttamiseen, toiseksi suosituin auttamistapa oli vertaistukena toimiminen.

Perän mukaan hoitokodissa ei ole kiirettä, ja uusi työ oli tavallaan jatkoa hoitajan uralle. Vapaa-ajan ja työn erillään pitäminen auttaa Perää jaksamaan talkootyössään. Työntekijöiden jaksamisesta pitävät huolen myös ammattipsykologi ja osa-aikainen pappi.

Arvomaailma ohjaa auttajan valintoja

Jyväskylän yliopiston gerontologian ja kansanterveystieteen professorin Taina Rantasen mukaan ihmisellä on luontainen taipumus auttaa. Hän kertoo, että etenkin auttajan omat mielenkiinnon kohteet ja arvomaailma vaikuttavat työkohteen valitsemiseen.

Rantasen mukaan vapaaehtoistyöstä voi koitua auttajalle psyykkisiä hyötyjä. Hänen mielestään on tutkittu liian vähän sitä, miten autettava osapuoli hyötyy työstä.

Rantanen lisää, että vapaaehtoistyön tutkiminen kokeellisesti on haasteellista, koska kohderyhmiä on vaikea tavoittaa. Tutkimista vaikeuttaa myös se, että vapaaehtoistyön määritelmä vaihtelee. Joissakin tutkimuksissa jopa arkipäiväinen auttaminen nähdään vapaaehtoistyönä.

Perä saa mielihyvää siitä, että voi tehdä toisille hyvää. Rusi puolestaan haluaa antaa oman panoksensa kirkon työhön.

Moni suomalainen kuitenkin jättää vapaaehtoistyöhön osallistumisen sikseen mahdollisista hyödyistä huolimatta. Taloustutkimuksen kyselyyn vastanneista 60 prosenttia kertoi, ettei tee vapaaehtoistyötä. Yleisimpiä syitä olivat ajanpuute ja se, että heitä ei ole ikinä pyydetty vapaaehtoistyöhön.

Moni ei kykene auttamaan sekakäyttäjää. Lue kommentti täältä.