Vuoden 2017 syksyllä astui voimaan opintotukiuudistus. Sen seurauksena korkeakoulusta valmistuttuaan opiskelijalla voi tutkintopaperin lisäksi olla yli 30 000 euron velka.

Työmarkkinat ovat epävarmat, eikä opintojen alussa voi tietää varmaksi, miltä oma ala näyttää viiden vuoden kuluttua. Lainan ottaminen on siis lähes aina riski.

Jos lainaaminen ei houkuttele, mutta vuokra on maksettava, jää jäljelle kaksi vaihtoehtoa: elää säästöillä tai mennä töihin. Tämä asettaa opiskelijat epätasa-arvoiseen asemaan.

Jos tavoitteena on valmistua ajoissa ilman burnoutia, työnteko on pois laskuista. Sen jälkeen katsotaankin, kuinka paksun lompakon sinä tai vanhempasi omistavat. Tutkimus osoittaa, että työläistaustaiset opiskelijat saavat vanhemmiltaan ja sukulaisiltaan vähemmän taloudellista tukea opintojensa aikana. Pienituloisen perheen lapsi myös harvemmin lentää lapsuudenkodistaan mukanaan 17 vuoden lapsilisät säästötilille talletettuna.

Kun opinnot siirtyvät lainarahoitteisempaan suuntaan, vaikuttaa nuoren tausta yhä enemmän tämän mahdollisuuksiin hankkia korkeakoulututkinto. Laina on yhä useammalle välttämättömyys, ja työläistaustaiset opiskelijat nostavat sitä enemmän kuin muut.

Eriarvoistuminen on sietämätöntä. Kehitys kulkee väärään suuntaan, jos toisilla on mahdollisuus opiskella huolettomasti, kun taas toiset palavat puhki tasapainoillessaan töiden ja opintojen välillä tai pelkäävät tulevaisuudessa siintävää velkataakkaa.

Miten opiskelijat käyttävät opintolainaa? Lue tutkiva uutinen tästä.