Eläinten salakauppiaat hyödyntävät yhä enemmän sosiaalista mediaa villieläinten ja niistä jalostettujen tuotteiden kaupassa.
– Instagramissa on ollut myynnissä simpansseja, Twitterissä norsunluuta ja Facebookista löytyy melkein mitä vaan. Emmekä edes vielä tiedä, mitä kaikkea on tarjolla kiinalaisilla alustoilla, kertoo ekologian tutkija Enrico Di Minin.
Salametsästäjät ja -kauppiaat sijaitsevat yleensä Aasiassa ja Afrikassa, mutta tuotteet kulkeutuvat kaikkialle maailmaan.
Sosiaalinen media on erinomainen alusta maailmanlaajuiselle villieläinkaupalle. Pelkästään Facebookilla on miljardeja käyttäjiä, mikä tekee siitä maailman suurimman markkinapaikan. Lisäksi myyjien ja ostajien on helppo tavata ja verkostoitua keskusteluryhmien kautta.
Kaupankäynti sosiaalisessa mediassa on jo niin laajaa, että se uhkaa joidenkin uhanalaisten lajien olemassaoloa. Gepardeja suojeleva järjestö Cheetah Conservation Fund julkaisi hiljattain raportin, jonka mukaan sosiaalisessa mediassa oli vuosien 2012–2018 aikana myynnissä lähes 1 500 gepardia. Äärimmäisen uhanalaisia gepardeja elää luonnossa enää noin 7 000 yksilöä.
Tekoäly auttaa salakauppiaiden jäljittämisessä
Enrico Di Minin on perustanut Helsingin yliopistoon tutkimusryhmän, joka kehittää työkaluja laittoman villieläinkaupan seuraamiseen sosiaalisessa mediassa. Tutkimukselle myönnettiin tänä vuonna Euroopan tutkimusneuvoston arvostettu ERC Starting Grant -apuraha, joka annetaan vain kansainväliselle huippututkimukselle.
Villieläinkaupassa liikkuu miljardeja euroja
- Villieläinkauppa on huume- ja asekaupan ohella rahakkain laittoman kaupan muoto maailmassa.
- Kauppa on ajanut muun muuassa Afrikan norsun, tiikerin ja sarvikuonon sukupuuton partaalle.
- Suomi noudattaa CITES-yleissopimusta, joka rajoittaa uhanalaisten villieläinten ja kasvien kansainvälistä kauppaa.
Di Mininin mukaan tutkimusta tarvitaan kipeästi, koska viranomaiset ovat olleet voimattomia uuden ilmiön edessä.
– Tällä hetkellä viranomaiset seulovat sosiaalista mediaa manuaalisesti. Ongelmana on, että jos aloittaa seulonnan tänään, kauppiaat ovat huomenna jo toisella alustalla. Siksi tarvitsemme automaattista tunnistusta.
Di Mininin tutkimusryhmän kehitteillä oleva työkalu hyödyntää koneoppimiseen perustuvaa algoritmia, joka tunnistaa myynti-ilmoitukset kuvan, paikkatietojen ja tekstin avulla automaattisesti.
Tunnistamista kuitenkin vaikeuttaa se, että monista eläintuotteista käytetään tiuhaan vaihtuvia salanimiä. Esimerkiksi norsunluuta on myyty nimillä ”white plastic” ja ”African materials”. Uhanalainen intiantähtikilpikonna tunnettiin aikaisemmin salanimellä ”four wheeler”, kun taas tiikerintaljoja on löytynyt hakusanalla ”striped T-shirt”.
Villieläinkaupassa laittoman ja laillisen tuotteen välinen ero voi olla hiuksenhieno, mikä vaikeuttaa laittoman tuotteen tunnistamista entisestään. Esimerkiksi norsunluusta valmistetut antiikkiesineet ovat laillisia, mutta uudet esineet taas eivät.
Tutkimusprojektin ensisijaisena tavoitteena on ymmärtää laitonta villieläinkauppaa paremmin. Datan avulla voidaan esimerkiksi selvittää tarkemmin salakaupan globaaleita toimitusketjuja ja sitä, kuinka paljon tuotteita on markkinoilla.
– Meidän roolimme on puhtaasti tieteellinen. Kehitämme työkalut, ja viranomaiset voivat halutessaan käyttää niitä, Di Minin korostaa.
Kenen vastuulla on uhanalaisten lajien suojelu? Lue Moreenimedian pääkirjoitus täältä.