Korkeakouluopiskelijoiden opiskelu-uupumus kasvaa vuosi vuodelta. Tämä käy ilmi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksesta. Vaikka opiskeluala mielletäänkin oikeaksi ja opinnot mielekkäiksi, opiskelu koetaan entistä raskaammaksi, ja opiskelumenestys kärsii.

Tampereen ammattikorkeakoulussa liiketaloutta toista vuotta opiskeleva Jenna Rantanen uskoo, että syy uupumuksen lisääntymiseen on yhteiskunnan jatkuvasti kasvava vaatimustaso. Ihmisiltä vaaditaan hänen mukaansa jatkuvasti enemmän ja enemmän. Omissa opinnoissaan Rantasen yllätti se, kuinka monta asiaa on meneillään päällekkäin ja kuinka paljon opiskelijoilta vaaditaan.

Yhteisöterveyden psykologi Marja Valtari YTHS:ltä  sanoo, että opiskelu-uupumus voi oireilla monella tapaa. Se aiheuttaa niin fyysisiä, psyykkisiä kuin sosiaalisiakin oireita. Yksi tyypillisimmistä oireista on turhautunut ja näköalaton merkityksettömyyden tunne, joka voi saada ajattelemaan, ettei opiskelemisessa ole enää järkeä.

– Psyykkisten oireiden hoidossa tärkeintä on stressinhallinta. Nykyään puhutaan paljon mindfulnessista, joka on tutkitusti tehokas keino. On myös tärkeää oppia ymmärtämään, ettei omia epätoivoisia ajatuksia kannata ottaa saneltuna totuutena, Valtari sanoo.

Opiskelijoiden tilannetta kartoitetaan uusilla mittareilla

Uupumisen lisääntyminen on huomattu YTHS:llä, ja siihen on alettu reagoida, kertoo Valtari. Uusimpana hankkeena otetaan käyttöön Helsingin yliopiston professorin Katariina Salmela-Aron kehittämät uupumus- ja intomittarit, jotka mittaavat opiskelijoiden uupumus- ja opiskeluintotasoa. Mittareita on luotu viidentoista viime vuoden ajan, ja niillä pyritään tunnistamaan uupumus aikaisemmin ja ennaltaehkäisemään sitä.

– Tärkeää on ottaa huomioon myös positiivinen puoli. Joskus opiskelija voi olla yhtä aikaa todella innostunut ja uupunut. Mittareiden avulla pyritään löytämään paras hoito opiskelijalle, Salmela-Aro kertoo.

Mittareiden osa-alueita ovat voimakas uupumusasteinen väsymys eli ekshaustio, kyyninen ja negatiivinen suhtautuminen opiskeluun sekä opiskeluun liittyvä riittämättömyys.

– Otamme mittarit piakkoin käyttöön vastaanotoille ja myöhemmin yleisempään tutkimuskäyttöön. Sitä kautta voimme tunnistaa uupuneet opiskelijat ja ohjata heidät avun piiriin, Valtari kertoo.

Monet tekijät vaikuttavat uupumiseen

Valtari kertoo, että YTHS:lle tulee aika vähän suoria toiveita siitä, millaisia palveluita korkeakouluopiskelijat kaipaisivat opiskelu-uupumuksensa lievittämiseksi. Yleisellä tasolla mielenterveyspalvelut koetaan tärkeiksi ja niitä pyritäänkin tarjoamaan. YTHS:n psykologit tarjoavat neuvontapalveluita ja lyhyitä hoitojaksoja. Suuri osa apua tarvitsevista ohjataan Kelan pitkään psykoterapiaan.

Uupuminen on yksilöllistä ja monen tekijän summa. Valtarin mukaan syitä uupumiseen voivat olla korkeat tutkintovaatimukset ja niiden aiheuttamat paineet. Suuri merkitys on sillä, millaisiksi kukin opintonsa kokee.

– Yksilön persoona vaikuttaa siihen, kuinka raskaaksi hän opintonsa mieltää. Ihminen, joka vaatii itseltään enemmän, myös uupuu helpommin, Valtari sanoo.

Opiskelijaterveydenhuollolta ei pyydetä apua uupumukseen. Johtuuko se huonosta markkinoinnista? Lue kommentti tästä.