Suomen naalikanta on jo pitkään ollut alle kymmenen yksilöä, eikä se ole pesinyt maassamme yli 20 vuoteen. Metsähallituksen ylitarkastaja Tuomo Ollila kuitenkin uskoo lajin mahdollisuuksiin.

– Pohjoismainen kanta on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ei ole syytä epäillä, etteikö naali pesisi lähivuosina Suomessakin.

Ollila korostaa, että naalin vaeltavasta luonteesta johtuen ei voida tarkasti määritellä Suomen kantaa, vaan Skandinavian naalit ovat yhteisiä.

Ruotsissa ja Norjassa laji on saatu nousuun keinoruokinnan ja suojelutoimien ansiosta, kerrotaan Maailman Luonnon Säätiö WWF:n Jäähyväiset?-raportissa. Vaikutusten toivotaan heijastuvan pian myös Suomeen.

Pahimmassa tapauksessa naali katoaa koko Skandinaviasta

Naalin suurin uhka on ilmastonmuutos. Ollilan mukaan pienikin keskilämpötilan nousu heikentää tilannetta huomattavasti.

– Lämpenemisen myötä mahdollisuus naalin pesinnälle Suomessa laskee ja pitkän ajan kuluessa todennäköisyys on jo lähellä nollaa.

Lokakuussa julkaistun IPCC-ilmastoraportin mukaan maailman ilmaston lämpeneminen on vielä mahdollista rajoittaa 1,5 asteeseen. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat kuitenkin voimakkaampia arktisella alueella.

Ilmatieteenlaitoksen ilmasto-oppaan mukaan Suomen keskilämpötila nousee vähintään kaksi astetta kuluvan vuosisadan aikana. Pahimmillaan Suomen keskilämpötila voi nousta jopa kuusi astetta.

– Jos pahimmat ennustukset toteutuvat, naaleja ei mahdollisesti ole enää kuin arktisilla saarilla, Ollila sanoo.

Uhkana kettu ja kasvanut kilpailu ravinnosta

Myös Suomi on ollut mukana naalin pohjoismaisessa suojelutyössä, mutta vielä se ei ole tuottanut tulosta Suomessa. WWF:n raportin mukaan tämän epäillään johtuvan siitä, että naalin kanssa kilpaileva kettu kykenee Suomessa elämään samoilla elinalueilla.

Aiempaa leudommat talvet ovat mahdollistaneet ketun paremman selviytymisen pohjoisessa. Ollila kertoo, että naali ei ole tottunut kilpailuun, koska karuissa elinolosuhteissa sitä on aiemmin ollut vain vähän.

WWF:n suomalaisen luonnon ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen puolestaan kertoo, että lämpimämmät talvet vaikuttavat myös naalin pääravintona toimivien piennisäkkäiden selviämiseen.

– Talvisin on ollut lämpöjaksoja, jolloin on satanut vettä ja lumen alle maan pintaan on syntynyt jääkerros, joka vaikeuttaa myyrien ja tunturisopuleiden ravinnon saantia.

Useat eläinlajit uhattuna ja niiden auttaminen on vaikeaa

Naalin lisäksi ilmastonmuutoksen vaikutuksista kärsivät useat lumesta riippuvaiset eläinlajit, kuten ahma, itämerennorppa ja saimaannorppa.

Yksittäisiä keinoja eläinten tilanteen parantamiseksi on melko vähän, ja Tolvasen mukaan kokonaisten eläinlajien ja ekosysteemin auttaminen on lähes mahdotonta.

Tolvanen ja Ollila ovat yhtä mieltä siitä, että paras keino arktisten eläinten auttamiseksi on ilmaston lämpenemisen hillintä, koska kylmään erikoistuneiden eläinten on vaikea sopeutua muutoksiin eikä pohjoisemmaksi pääse.

– Arktisella alueella meri tulee vastaan, eikä ole mitään suuntaa, mihin paeta, Ollila toteaa.

Minkälainen suhde suomalaisilla on arktiseen alueeseen? Lue kommentti täältä.