Häpeä ja leimatuksi tulemisen pelko. Pelko siitä, että muut halveksivat. Sellaisia olivat Helmi Riihosen tuntemukset kuusi vuotta sitten, jolloin hän tuli ammattikoulusta Tampereen yliopistoon. Takaraivossa painoivat ammattitutkinnon arvostuksen puute ja siihen liitetyt mielikuvat työväenluokkaisuudesta. Hän epäili älykyyttään ja oikeuttaan olla yliopistossa. Oli jopa vaikeaa lähestyä muita opiskelijoita.
– Ensimmäisinä vuosina en edes kertonut kenellekään taustastani.
Riihosen suomen kielen opinnot alkoivat vaikealla kurssilla. Hän uskoi hankaluuden johtuvan lukiokoulutuksen puutteesta eikä kehdannut pyytää apua. Kun hän myöhemmin puhui kurssista muiden kanssa, paljastui, että se oli kaikille vaikea.
1970-luvulla hallitus kehitti ammattikoulutusta lukion kanssa kilpailukykyiseksi väyläksi korkeakouluopintoihin. Tosiasiassa uudistuksen tarkoituksena oli houkutella nuoria ammatillisiin koulutuksiin, ei saada heitä jatkamaan opintoja. Nykyäänkin ammattitutkinnolla mennään pääasiassa töihin. Ammattikorkeakouluihin vain joka viides tulee ammattikoulusta.
Yliopistossa puhutaan vain lukiosta
Riihosen mukaan ammattikoulutaustaiset tulevat harvoin esille keskusteluissa. Silloin kun tulevat, oletetaan, ettei seurueessa tunneta tällaisia henkilöitä. Syynä lienee se, että vain noin joka 70. uusi yliopistolainen on suorittanut pelkän ammatillisen perustutkinnon, selviää Tilastokeskuksesta.
Yliopiston henkilökunnalla on puhetapoja, jotka voivat aiheuttaa ulkopuolisuuden tunteita.
– On sen tyyppisiä viittauksia, että kyllähän kaikki meistä ovat ylioppilaskirjoitukset käyneet läpi. No ei, eivät ole, Riihonen naurahtaa.
Riihonen pohtii, että jos henkilökunta karsisi puheestaan odotukset lukiotaustasta, ulkopuolisuuden kokemukset voisivat vähentyä.
Uhkana valintakoeuudistus?
Riihonen pelkää valintakoeuudistuksen vaikeuttavan ammattikoulutaustaisten yliopistoon pääsemistä. Käytössä oleva yhteispistevalinta korvataan mallilla, jossa opiskelupaikkoja jaetaan ylioppilastodistuksen perusteella. Ammattikoulutaustaiset valitaan jatkossakin valintakokeella.
Opetushallituksen erityisasiantuntija Merja Väistö kertoo, että valintakokeella valittavien määrässä on yliopistokohtaisia eroja. Ministeriö on linjannut, että todistusvalinta on pääväylä, eli käytännössä puolet opiskelijoista valitaan sitä kautta.
Opintoasiantuntija Matti Kettunen Tampereen yliopiston hakijapalveluista kommentoi, ettei valintakoeuudistus tule merkittävästi heikentämään ilman ylioppilastutkintoa hakevien asemaa.
Ammattikoulusta yliopistoon päässyttä opiskelijaa Riihonen kannustaa avoimuuteen taustastaan.
– Voi helpottaa omaa oloa, kun tajuaa, etteivät muut ihmettele. Samalla pystyisi tuomaan sitä näkyväksi. Voi olla se ärsyttävä äänitorvi.
Lähteet: Tilastokeskus, Klemelä, Kirsi (1999) Ammattikunnista ammatillisiin oppilaitoksiin.