Väestöliiton kahden vuoden takaisen perhebarometrin mukaan vapaaehtoisesti lapsettomien määrä on kasvanut. Vastaavasti syntyvyys on laskenut tasaiseen tahtiin. Emmi Juutilaiselle lapsettomuus on ollut itsestäänselvyys jo nuoresta asti.

– Lapsien tekeminen ei ole ikinä tuntunut luonnolliselta valinnalta. En koe, että minulla olisi minkäänlaista äitiviettiä. Tykkään olla rauhakseen ja ladata akkuja. Lapsiperhe-elämässä ei ole sellaisia elementtejä, jotka kohottaisivat onnellisuusastettani.

Vapaaehtoiseen lapsettomuuteen voi olla monia syitä, kuten lapsena koettu perheväkivalta, pitkät opiskeluajat, työttömyys, ekologiset syyt – tai sitten ei vain ikinä tule vauvakuumetta.

– 19-vuotiaana olin Amerikassa vuoden au pairina. Se meininki, mitä katselin siinä perheessä, vahvisti käsitystäni vanhemmuudesta. Näin, kuinka rankkaa ja uuvuttavaa se voi olla. Ajattelin, että ei hyvänen aika – ei ole minua varten tällainen sirkus, Juutilainen kertoo.

Lapsettomat kuulevat räikeitä kommentteja

Perheelliset kuvailevat usein, että lapset antavat merkityksen elämälle. Juutilainen käyttää vapaa-aikansa esimerkiksi matkusteluun ja kavereiden tapaamiseen. Hän kertoo, että vapaaehtoisesti lapsettomat ovat yleensä omassa rauhassa viihtyviä ihmisiä, eivät bilehirmuja.

Juutilaisen vanhemmat ja perheelliset ystävät ovat hyväksyneet lapsettomuuden hyvin. Nainen kuuluu vapaaehtoisesti lapsettomien Facebook-ryhmään. Hän selvitti ryhmässä, millaisia kommentteja muut ovat valintansa vuoksi kohdanneet.

– On sanottu, että ”et ole tuntenut todellista rakkautta, väsymystä, kiirettä tai stressiä, jos sinulla ei ole lapsia” – lista on loputon. Nämä ovat yksilöllisiä asioita, joita ei voi lähteä tuomitsemaan. Olen kuullut, että perheen taholta on laitettu jopa välit poikki vapaaehtoisesti lapsettomaan.

Sterilisaation alaikäraja on 30 vuotta. Se on korkein itsemääräämisoikeutta koskeva alaikäraja Suomessa. Lääkärit eivät ole välttämättä suostuneet tekemään sterilisaatiota, vaikka alaikäraja olisi jo ohitettu, ja se olisi lain mukaan sallittua.

– Alaikäraja olisi saatava muiden pohjoismaiden tasolle. Ehkä 25 vuotta voisi olla sopiva. Synnyttäminen ei ole ainut tapa hankkia lapsia, adoptio on myös vaihtoehto. Jokaisella on oikeus vaikuttaa siihen, mitä omalla kropallaan tekee.

Ihanteena ydinperhemalli

Tampereen yliopiston tutkijatohtorin Petteri Eerolan mukaan perinteisellä ydinperhemallilla on edelleen vahva sija suomalaisten mielissä. Ydinperhemallin käsitys voi olla yksi syy siihen, että lapsettomat kokevat syrjintää.

– Tutkimukset osoittavat sen olevan vahva ideaali. Vaikka tiedostamme, että on monenlaisia perheitä, se monesti on tällainen tietty kulttuurinen malli tai ideaali, joka on meidän takaraivossa. Muita perhemalleja verrataan sitten tähän.

Eerola sanoo, että lapsiasiassa liikutaan tunteellisella alueella.

– Monelle lapset ovat hyvin tärkeä osa elämää. Jos joku toinen sanoo, että on tehnyt toisenlaisen ratkaisun, ihminen voi ajatella sen oman valintansa kritisoimisena.

Juutilainen sanoo, että kaikkien kukkien pitäisi antaa kukkia, ja ihmisten antaa olla juuri sellaisia kuin haluavat. Perheellisten tulisi miettiä, mitä itse voisivat tehdä asialle.

– Voitaisiinko elää sen faktan kanssa, että on ihmisiä, jotka eivät halua lisääntyä? Minä en pidä hiihtämisestä, mutta voin olla sellaisen kaveri, joka hiihtää neljä kertaa viikossa kahden tunnin ajan.

Miksi vapaaehtoisesti lapsettomia syrjitään? Millaista syrjintää he kokevat? Tamperelainen vapaaehtoisesti lapseton Emmi Juutilainen kertoi kokemuksistaan Minun radio -ohjelmassa 15. marraskuuta 2018.