Alhainen äänestysprosentti voi johtaa siihen, etteivät EU:n päätökset ole enemmistön mielipiteitä. Euroopan parlamentin Suomen toimiston tiedottajan Reeta Niemosen mukaan Suomen EU-vaalien äänestysprosentti on Euroopan keskiarvoa.

Nuorista vielä pienempi osa äänesti viime vaaleissa, vain 10 %.

– Samaan aikaan näemme Eurobarometreissä ja vastaavissa mielipidekyselyissä, että nuorilla on hyvin erilaisia huolen aiheita kuin vähän vanhemmilla, Niemonen sanoo.

Esimerkiksi ilmasto on nuoria huolettava aihe. Jos nuoret eivät äänestä, Euroopan parlamentissa ei ole ketään, joka ajaisi ilmastoasioita eteenpäin.

– Siitä lähtien kun Euroopan parlamentin vaaleja on alettu järjestää, äänestysprosentti on systemaattisesti laskenut. Se on tietenkin täsmälleen päinvastaistoin mitä toivomme, Niemonen sanoo.

– Brexit, Unkarin tai Puolan tilanne näyttää, että demokratia ei ole itsestäänselvyys. Se pitää varmistaa joka kerta, esimerkiksi juuri äänestämällä.

Kampanjassa vapaaehtoiset järjestävät tapahtumia EU:sta

Tällä kertaa äänestän -kampanjan päätarkoitus on saada kansalaisia osallistumaan keskusteluun EU:n sisäisistä asioista.

– Ihmiset saavat tuoda esiin niitä teemoja, joita he itse pitävät tärkeänä ja sillä tavalla kuin he haluavat, Niemonen sanoo.

Kokoontumisten tuloksena on syntynyt tapahtumia, kuten toritapaamisia parlamentin jäsenten kanssa.

Tapahtumaan osallistunut Emmi Kumara kertoo olleensa aina EU:n kannattaja. EU ei hänen mielestään saa ansaitsemaansa huomiota.

– Jos huomaan tällaisen tapahtuman, menen mielelläni katsomaan, Kumara sanoo.

EU:ta pidetään kaukaisena Kumaran mielestä. Hänen mielestään EU kuitenkin vaikuttaa paljon Suomessa tehtäviin päätöksiin, minkä takia siitä pitäisi myös puhua enemmän. Juuri tämän takia Kumara näkee EU-vaaleissa äänestämisen tärkeänä.