Läheisen vankilatuomioon liittyy usein häpeää, surua ja yksinäisyyttä. Se on monille elämän suurin kriisi, josta on vaikeaa selviytyä yksin.

Keravalainen Aleksanteri Grönlund on yksi lukuisista suomalaisista, joiden läheinen on vankilassa. Hänen elämänkumppaninsa Free on yhdysvaltalainen elinkautisvanki, joka on istunut tuomiotaan jo yli 10 vuotta.

Parisuhde sai alkunsa vankien kirjeenvaihtoilmoituksia välittävän nettipalvelun kautta. Palvelun kautta yksinäiset vangit etsivät muun muassa henkistä tukea ja juttuseuraa.

– Minulla oli sellainen elämänvaihe, että halusin tehdä hyvää ja olin ollut kiinnostunut vankien yhteiskunnallisesta tilanteesta jo pitkään. Aluksi olimme vain kirjekavereita, mutta vajaa vuosi sitten huomasimme kemioidemme kohtaavan.

Vankien läheiset jäävät usein ilman palveluita

Kun elämänkumppanit erottaa valtameri ja vankilan muurit, parisuhteen arki on hyvin erilaista. Pelkästään päivittäinen yhteydenpito on haasteellista.

Vain Free pystyy soittamaan Grönlundille, ja puhelu saa kestää kerrallaan 15 minuuttia. Lisäksi he vaihtavat sähköposteja aina, kun se on mahdollista. Vankilan sähköpostipalvelu oli hiljattain 3 kuukautta rikki, ja se saatiin korjattua vasta edellisellä viikolla.

Vertaistukea vaikeaan elämäntilanteeseen Grönlund on löytänyt VAO Finland ry:ltä, joka on vankien läheisten auttamiseen keskittynyt järjestö. Grönlund toivoo, että erityisesti naisvankien omaiset hakisivat enemmän tukea.

– Naisvangit ovat edelleen tabu yhteiskunnassamme.

Nykyään hän vetää itse järjestön vertaistukiryhmää kerran kuukaudessa. VAO Finland ry on yksi harvoista tahoista Suomessa, joka tarjoaa tukea vankien läheisille.

– Vankien läheisille suunnattujen palveluiden tilanne on erittäin huono. Julkisella puolella ei ole käytännössä minkäänlaisia täsmäpalveluita tarjolla, kertoo VAO Finland ry:n toiminnanjohtaja Sanja Sateenranta.

Rikoksen stigma ajaa puhumattomuuteen

Monet vankien läheisistä tarvitsevat keskusteluapua, koska heillä ei ole ketään kenelle puhua vankilatuomiosta. Lähipiiri saattaa suhtautua negatiivisesti ja ajatella, että yhteydenpito vangin kanssa tulisi lopettaa. Se luo lisäpaineita läheisille heidän oman kriisinsä lisäksi.

– Meiltä haetaan tietoa siitä, mitä tapahtuu kun omainen on vangittu ja kuinka yhteydenpito jatkossa onnistuu. Julkisella puolella ei aina osata vastata näihin kysymyksiin, Sateenranta kertoo.

Sateenrannan arvion mukaan Suomessa on useita vankien läheisiä, jotka tarvitsevat apua, mutta pelkäävät leimautumista. Häpeän tunne estää heitä hakemasta apua. Usein ensimmäinen yhteydenotto VAO Finland ry:lle tulee nimettömänä

Yksi arjen haasteista liittyykin ihmisten ennakkoluuloihin. Myös Grönlund on joutunut kohtamaan niitä.

– Kun mainitsen Freen rikoksen, ihmiset vetäytyvät. Se oli raaka henkirikos, mutta hänet on jo tuomittu, ja hän katuu tekoaan syvästi.

Freen nimi muutettu henkilöllisyyden suojelemiseksi.