Tampereen yliopiston ainejärjestöjen ja kiltojen hallitukset ovat joutuneet uusien haasteiden eteen yliopistojen yhdistymisen myötä. Järjestöaktiivin arki vaatii ajanhallinnan taitoja ja pitkäjänteisyyttä, eikä stressin kokemuksilta aina voi välttyä.

Toisen vuoden opiskelija Sonja Veistinen aloitti vuoden alussa toimikautensa psykologian ainejärjestön Cortexin puheenjohtajana. Viime vuonna Veistinen toimi Cortexin rahastonhoitajana. Opintojen ja järjestötoiminnan yhdistäminen tuottaa hänen mukaansa haasteita etenkin silloin, kun kurssityöt ja hallitustehtävät vyöryvät päälle samaan aikaan.

– On tärkeää asettaa selkeät rajat sille, milloin tekee järjestötehtäviä, milloin kurssihommia ja milloin ei kumpaakaan. Vapaa-ajallekin on muistettava ottaa aikaa.

Siirtymäkauden sekavuus on rauhoittavaa

Tampereen Teekkarit ry:n tuore puheenjohtaja Mikko Koivula on tottunut yhdistämään opinnot ja järjestötehtävät. Koivula toimi edellisvuoden materiaali-insinöörikilta MIK:n puheenjohtajana, ja neljän vuoden opintojensa aikana hän on vaikuttanut monissa muissakin kiltatehtävissä. Koivulan mukaan stressiä syntyy etenkin silloin, kun jokin hallituksen asia ei tunnu etenevän. Vaikeudet kuormittavat etenkin puheenjohtajaa.

Yliopistojen yhdistyminen on tuonut uusia tuulia ainejärjestöjen ja kiltojen hallituksille. Veistisen mielestä Tampere3 ei ole aiheuttanut erityistä painetta Cortexin hallitukselle, vaikka alussa ilmeni käytännön ongelmia esimerkiksi uusien sähköpostilistojen kanssa. Koivulan mukaan epävarmuus tulevaisuuden muutoksista on ollut haasteellista, mutta samalla rauhoittavaa.

– Olemme voineet tuudittautua siihen, ettei kukaan muukaan vielä tarkkaan tiedä tulevasta. On oltava valmis reagoimaan, kun uutta tietoa tulee.

Kuormitus kuuluu raporteissa maltillisesti

Luottamustehtävissä toimimisesta on mahdollista saada muutamia opintopisteitä. Entisellä Tampereen teknillisellä yliopistolla pisteiden saamiseksi on täytynyt käydä erityinen kurssi, josta saa toimenkuvasta riippuen 2-5 opintopistettä. Keskustakampuksella järjestötoimijat kirjoittavat reflektoivan raportin, jonka myötä toiminnasta saa kolme opintopistettä.

Järjestötehtäviä harvoin tehdään opintopisteiden kiilto silmissä. Veistinen kertoo käyttäneensä hallitustoimintaan enemmän aikaa kuin kolme opintopistettä vaatii. Hänelle pisteet ovat lähinnä mukava tunnustus tehdystä työstä, eivät varsinainen toiminnan kannustin.

Amanuenssi Ilona Siivonen vastaanottaa viestintätieteiden tiedekunnan luottamustehtäväraportit. Siivosen mukaan raporteissa ilmenee jonkin verran kokemuksia hallitustoiminnan kuormittavuudesta.

– Stressin tuntemuksiin vaikuttavat esimerkiksi ainejärjestön koko ja toiminnan laajuus sekä hallituspestin työmäärä. Yleensä raporttien kirjoittajat ovat opintiensä alkutaipaleella, kakkos-kolmosvuotisia, jolloin opinnot ovat ehkä muutenkin kuormittavimmillaan, Siivonen kertoo.

Hallituspesti ei tarkoita kiveen hakattua työsarkaa

Siivosen mukaan opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet vaikuttavat siihen, kuinka raskaaksi järjestötoiminta koetaan. Hallitushommia voidaan tehdä otsa kurtussa tai rennommalla asenteella.

Myös Veistinen ja Koivula ovat havainneet, että oma motivaatio heijastuu hallituslaisen työmäärään. Koivulan mukaan toimintaan saa kulumaan enemmän aikaa, jos omaa pestiään haluaa kehittää, ja vastaavasti vanhoja kaavoja mukailemalla voi päästä helpommalla. Toiminnan joustavuus on hänen mielestään etu.

– Kilta- ja ainejärjestötoimintaan pitääkin päästä mukaan monenlaisella motivaatiotasolla. Oman työmääränsä suuruuteen on pystyttävä vaikuttamaan, Koivula toteaa.

Siivosen mukaan suurin osa opiskelijoista ymmärtää, ettei ainejärjestötoiminta ole elämää suurempi asia, vaan mukava oppimiskokemus. Koivula ja Veistinen kertovat kartuttaneensa hallitustoiminnassa hyödyllisiä taitoja kirjanpidosta kokouskäytäntöihin, mutta kummankin mielestä parasta antia on ollut uusiin ihmisiin tutustuminen.

– Parasta on, kun saamme yhdessä tehdä asioita, joilla on merkitystä, Veistinen summaa.