Pääsykoeuudistuksen eteneminen
- 2016: Osa korkeakoulupaikoista varattiin hakijoille, joilla ei ole aiempaa korkeakoulututkintoa.
- 2018: Pääsykoemateriaalien määrää vähennettiin.
- 2019 (syksy): Ammattikorkeakoulut ottavat todennäköisesti käyttöön yhteisen valtakunnallisen valintakokeen.
- 2020: Todistusvalinta on pääväylä korkeakouluopintoihin, ja se koskee myös ammatillisella tutkinnolla hakevia. Yhteispistevalinnasta luovutaan. Yhteispistevalinta on valintatapa, jossa sekä ylioppilaskokeen että pääsykokeen pisteet huomioidaan.
- Lähteet: Minedu ja Opintopolku
Tamperelaisnuoret ovat pääosin tyytyväisiä ensikertalaiskiintiöiden käyttöönottoon ja pääsykoemateriaalien vähenemiseen, selviää Moreenimedian kyselystä. Todistusvalintaa sen sijaan kritisoidaan runsaasti ylioppilaskirjoituksiin kasautuvien paineiden ja aineiden pisteyttämisen vuoksi. Kyselyyn vastasi 52 tamperelaista nuorta, jotka suorittavat parhaillaan lukiota, kaksois- tai ammattitutkintoa.
Vaikeampi onnistua kuudessa ylioppilaskokeessa kuin yhdessä pääsykokeessa.
lukiolainen, 2. vuosi
Uudistukset on otettu nopeasti käyttöön, eikä kaikilla toisen asteen opiskelijoilla ole ollut aikaa valmistautua niihin. Tampereen yhteiskoulun lukiossa toista vuotta opiskeleva Usva Hermaja pohtii ainevalintojaan jälkikäteen kriittisesti.
– Lukion alussa valitsin aineet kiinnostukseni mukaan. Myöhemmin ajatellen olisin voinut valita esimerkiksi pitkän matematiikan, koska siitä saa niin paljon pisteitä korkeakouluihin hakiessa.
Tavoitteena vähentää välivuosia
Opinto-ohjaaja Jukka Vuorinen Tampereen normaalikoulun lukiosta uskoo korkeakoulujen hakumuutosten olleen tarpeellisia. Hän on huolestunut siitä, että Suomessa aloitetaan korkeakoulussa iässä, jossa muualla maailmassa aloitellaan jo työelämässä.
– Jos mitään ei olisi tehty, vuosi vuodelta yhä pienempi osa lukionsa päättävistä nuorista olisi saanut opiskelupaikan ja korkeakouluopintojen aloittamisikä olisi noussut edelleen.
Uudistusten tarkoituksena on nopeuttaa korkeakouluista valmistumista, mutta yhä useampi toisen asteen opiskelija suunnittelee vuotta ilman tutkintoon tähtäävää opiskelua. Viime vuonna lukiolaisista noin joka kolmas ja ammattikoululaisista melkein viidesosa suunnitteli pitävänsä välivuoden toisen asteen jälkeen.
Tilastot osoittavat, että lukion jälkeinen välivuosi on todella yleinen. Vuonna 2017 uusista ylioppilaista 72 prosenttia ei jatkanut heti lukion jälkeen tutkintoon tähtäävää opiskelua. Kymmenen vuotta aikaisemmin uudet ylioppilaat aloittivat opintonsa useammin suoraan lukiosta. Silloin välivuoden ylioppilaskirjoitusten jälkeen piti vajaat 57 prosenttia.
Opiskelijat sopeutuvat parhaansa mukaan
Moreenimedian kyselyssä tamperelaiset toisen asteen opiskelijat arvioivat haku-uudistukset asteikolla 0–10. Yleisimmät arvosanat olivat 0, 7 ja 8. Arvosanoja 0 annettiin yhdeksän kappaletta ja arvosanoja 7 ja 8 kumpaakin kahdeksan kappaletta.
Mielestäni 16-vuotiaana ei tarvitse tietää, mitä aikoo tulevaisuudessa opiskella.
arvosana 0
Ylioppilaskokeet voivat painostaa ja stressata liikaa.
arvosana 7
Nyt pitäisi tietää jo lukion alussa mitä kirjoittaa. Se ei ole hyvä asia.
arvosana 8
Vaikka myös Usva Hermaja kritisoi uudistuksia, hän kehuu koulunsa tiedotusta ja on sitä mieltä, että opiskelijat on pidetty tilanteeseen nähden hyvin ajan tasalla.
– Kun muutoksista alettiin uutisoida mediassa, vuosikurssini oli paniikissa. Kaikki pääsivät kuitenkin vuorollaan rauhoittavaan keskusteluun opinto-ohjaajan kanssa.
Miten opiskelijoiden stressiä voitaisiin helpottaa? Lue Moreenimedian pääkirjoitus täältä.