Alaikäisiin kohdistuneet seksuaalirikokset ovat saaneet koulut keskustelemaan lasten ja nuorten kanssa sosiaalisen median vaaroista. Poliisin tuoreimman tilaston mukaan kaikkien seksuaalirikosten määrä nousi Tampereella viime vuonna noin 20 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Koko Pirkanmaalla vastaava kasvu oli lähes samansuuruinen.

– Tampereella on internetin kautta tapahtuvaa groomingia samalla tavalla kuin muuallakin. Meillä ei kuitenkaan ole Oulun kaltaista rypästä tutkinnassa, kertoo rikosylikomisario Jari Kinnunen Sisä-Suomen poliisista.

Kinnunen tuo esille sen, että grooming-ilmiö ei ole tuntematon Tampereella. Grooming eli lapsen houkuttelu seksuaalisiin tarkoituksiin tapahtuu usein sosiaalisessa mediassa.

Vastaava rehtori Ville Raatikainen kertoo Tampereen kaupungin viestinnän ja asiantuntijoiden kokoontuneen yhteen Oulun seksuaalirikostapausten tultua julki. Raatikainen vastaa hallinnollisesti koillisen, kaakkoisen ja eteläisen palvelualueen kouluista.

Tampereen kaupungin kouluihin ja oppilaiden huoltajille on lähetetty viesti, joka sisältää ohjeita sosiaalisen median käytöstä. Viesti sisältää myös toimintaohjeita, kuinka ennaltaehkäistä seksuaalista häirintää ja miten puuttua epäilyttävään käytökseen.

Raatikainen kuitenkin painottaa jatkuvien toimien olemassaoloa kuten kahdeksasluokkalaisille järjestettävää vuosittaista Sepäse-päivää. Tapahtuman teemana ovat muun muassa seksuaaliterveys ja seksuaaliset oikeudet. Hän muistuttaa, että pinnalle nousseista seksuaalirikostapauksista tulee keskustella oppilaan ikä huomioiden.

– Koulu ei ole millään tavalla irti yhteiskunnasta. Näitä ajankohtaisia asioita tulee käsitellä myös luokkahuoneessa, Raatikainen sanoo.

Mediakasvatus on sekä koulun että kodin tehtävä

Tesoman yläasteen rehtori Panu Pitkänen ja Hatanpään yläasteen rehtori Arto Nieminen pitävät keskustelua sosiaalisesta mediasta ja sen riskeistä tärkeänä.

Sekä Hatanpään että Tesoman yläasteilla mediakasvatusta opetetaan useassa eri oppiaineessa kuten terveystiedossa, äidinkielessä ja oppilaanohjauksessa. Oulun seksuaalirikosten jälkeen Tesoman yläasteella jokaisessa luokassa opettajat ovat käsitelleet oppilaiden kanssa tapauksista heränneitä kysymyksiä.

Pitkäsen mukaan kouluissa voidaan myös käydä läpi konkreettisia toimintaohjeita tilanteissa, jotka oppilaat kokevat epämukaviksi. Raatikaisen lisäksi myös Pitkänen ja Nieminen painottavat oppilaan iän huomioimista.

– Aina kriisitilanteessa oppilaille tehdään selväksi, että jos haluaa puhua, niin sille annetaan mahdollisuus, Pitkänen kertoo.

Pitkäsen mukaan olisi syytä pohtia, miten koulu voisi yhä enemmän opastaa vanhempia sosiaaliseen mediaan liittyvissä asioissa. Hänen mukaansa vanhemmissa saattaa olla sellaisia, joilla ei ole sosiaalisesta mediasta mitään tietoa.

Mediakasvatuksen yliopistonlehtori Reijo Kupiaisen mukaan yksi keino nuorten sosiaalisen median käytön seuraamiseen on aktiivinen valvonta, jossa nuorelle annetaan tilaa itse nostaa tärkeäksi kokemiaan asioita sosiaalisesta mediasta. Tämän jälkeen asioista keskustellaan.

Kupiainen kuitenkin painottaa lapsen ja vanhemman välistä luottamussuhdetta. Luottamuksen rakentuminen on tärkeää, koska silloin lapsi ja nuori kertoo niistä asioista, joita hän kohtaa.

– Asioista voidaan keskustella ilman radikaalia toimintaa, jossa esimerkiksi saatetaan viedä osa koko sosiaalisesta kanssakäymisestä pois, Kupiainen kommentoi.

Onko sosiaalisen median valistus vain lasten ja nuorten asia? Lue Moreenimedian pääkirjoitus täältä.