Ratinassa järjestetty Rekrytori keräsi työnantajat ja -hakijat yhteen. Kävijöillä oli mahdollisuus kuvata CV-video ja osallistua speed datingista sovellettuun pikarekryyn.

Opiskelijat pitävät henkilöbrändäystä tärkeänä mutta vaikeana – ”Pitääkö jokaisen olla oma kiiltokuvaversio itsestään?”

Moreenimedian kyselyyn vastanneista opiskelijoista yli puolet kokevat henkilöbrändäyksen olevan tärkeää. Erityisesti kilpailluilla aloilla oman osaamisen markkinointi korostuu.

Yli puolet Moreenimedian kyselyyn vastanneista pitävät henkilöbrändäystä alallaan tärkeänä. Lähes saman verran vastaajista kokevat työ- ja harjoittelupaikkojen olevan kilpailtuja. Tampereen yliopiston ainejärjestöille lähetetyssä kyselyssä kartoitettiin opiskelijoiden suhtautumista henkilöbrändäykseen. Vastauksia tuli yhteensä 87.

– Tuntuu, että itsensä brändääminen erityisesti somessa on nykyisin todella isossa osassa työ- tai harjoittelupaikan saannissa, eräs vastaaja kertoo.

Ura- ja LinkedIn-valmentaja Kati Saarion mukaan henkilöbrändäys on digitalisaation aikana korostunut, koska se mahdollistaa ammatillisen verkostoitumisen ja osaamisen markkinoinnin verkossa.

Sometilit työnhakukuntoon

Kyselyn mukaan omaa alaa kilpailtuna pitävät opiskelijat kokevat henkilöbrändäyksen keskimääräistä tärkeämpänä. Esimerkiksi teknillisellä alalla opiskelevien vastauksissa henkilöbrändäys ei korostu samalla tavalla.

Kehityspäällikkö Kati Toikan mukaan henkilöitymisen rooli korostuu erityisesti niin sanotuilla generalistisilla aloilla, joissa ei valmistuta tiettyyn ammattiin. Siksi omaa paikkaansa ja osaamistaan voi joutua hakemaan pidempään.

Sosiaalisten median kanavien hyödyntäminen ovat kyselyyn vastanneiden suosituin tapa tehdä omaa osaamistaan näkyväksi. Moni haluaa pitää yksityiset tilit siisteinä ja työnantajaystävällisinä. Omaa verkostoaan pyritään myös laajentamaan käymällä alan tapahtumissa.

Vastaajat yrittävät osallistua alan keskusteluihin esimerkiksi LinkedInissä, mutta osa kokee sen opiskelijana vaikeana.

– Pyrin seuraamaan monia kanavia ja yritän osallistua omaan alaani koskevaan keskusteluun, mutta opiskelijana tuntuu, että en osaa sanoa mitään järkevää, yksi vastaaja kirjoittaa.

Tärkeintä on vahvuuksien tunnistaminen

Toikan mukaan oman osaamisen markkinointi voi olla monille ahdistavaa, sillä ihmiset ovat yleensä arkoja hehkuttamaan omia taitojaan tai saavutuksiaan.

Kyselyyn vastanneista opiskelijoista yli kolmannes sanoo kokevansa paineita henkilöbrändäämisestä. Vastauksissa toistuvat erityisesti osaamattomuus ja epävarmuus.

– Täytyisi pystyä erottumaan joukosta, mutta se vaatii paljon aikaa ja vaivaa. Alkuun pääseminen on vaikeaa, yksi vastaaja kirjoittaa.

Iris Sivonen, 19, opiskelee kauppatieteitä. Työpaikoista käydään kovaa kilpailu, ja Sivonen myöntää kokevansa paineita henkilöbrändäyksestä. ”Pitäisi verkostoitua jatkuvasti ja olla aktiivisesti mukana kaikenlaisissa LinkedIn-pöhinöissä”, hän kertoo.

Moni ei tunnu tietävän, kuinka henkilöbrändiä voisi uran alkuvaiheessa ryhtyä luomaan. Osaa myös ärsyttää nähdä itsensä tuotteena, jota pitäisi osata myydä työmarkkinoilla.

– Vaikka koen, että henkilöbrändäykselle on tarvetta, se stressaa ja ärsyttää minua. Pitääkö jokaisen ihmisen olla oma brändinsä, kiiltokuvaversio itsestään?

Saarion mukaan henkilöbrändäyksen lähtökohtana on omien vahvuuksien tunnistaminen ja tavoitteiden asettaminen, minkä perusteella on helpompaa verkostoitua ja osallistua alan keskusteluun.

– Nämä ovat asioita, joita jokaisen kannattaa pohtia: kuka olen, mikä minua motivoi ja millainen on unelmieni työ.

Mikä henkilöbrändäyksessä ärsyttää? Lue kommentti täältä.