Maanantai saapuu taas ja viikonlopun kuulumiset vaihdetaan. Kun kerron viettäneeni viikonlopun yksin kotona, saan osakseni huolestuneita katseita ja lohduttavia lauseita. Miksi?

Suorituskeskeisessä yhteiskunnassamme myös vapaa-aika tulisi käyttää johonkin hyödylliseen kuten harrastuksiin, ystävien näkemiseen tai omien taitojen kehittämiseen. Päivän viettäminen viltin alla elokuvia katsoen nähdään yksinäisen ihmisen surullisena kohtalona.

Jos kuitenkin sattuu tekemään jotain suurempaa, kuten matkustamaan ulkomaille, tulisi siellä kokea mahdollisimman paljon mahdollisimman monen ihmisen parissa. Puristamme odotuksemme ja suunnitelmamme viikonloppuloman kokoiseen pakettiin ja odotamme tulevamme onnellisiksi toteuttaessamme to do -listan jokaisen kohdan. Auta armias, jos yhdenkin päivän viettää hotellissa tai jos eksyy kahvilaan lukemaan kirjaa pariksi tunniksi.

Meille uskotellaan jatkuvasti olemisen olevan ajanhukkaa. Mitä kaikkea olisikaan elämässä ehtinyt saavuttaa, jos vapaa-ajan olisi käyttänyt urheiluun tai keikoilla käymiseen. Unohdamme kuitenkin sen, mitä kaikkea voimme elämässämme saavuttamisen sijaan kokea.

”Pienet hetket ovat kullanarvoisia: yksin kotona oleilu, luonnossa kävely, bussimatka musiikkia kuunnellen”. Tätä mieltä on psykologi Anna Collander Kodin kuvalehden artikkelissa. Collander osuu asian ytimeen. Aina ei tarvitse touhuta ja toteuttaa suuria saavutuksia. Olemista ja asioiden ihmettelyä tulisi arvostaa enemmän.

Myös Suomen Mielenterveysseura liputtaa rentoutumisen ja hetkeen pysähtymisen puolesta. Rentoutumisesta on hyötyä kehon hyvinvoinnille. Oleilu esimerkiksi laskee verenpainetta ja parantaa vastustuskykyä.

Pelkässä oleilussa on kuitenkin se ongelma, että vaikka siitä tulisi itselle hyvä mieli, pelkää samalla hukanneensa ajan joutavuuksiin. Tämä korostuu erityisesti kohdatessa muita ihmisiä. Saavutukset asetetaan puntariin ja katsotaan, kuka on elämässään eniten saavuttanut yksilö. Oleiluun vietetty aika alkaa painamaan mieltä, kun jännittävin hetki omassa viikonlopussa oli kauniin aamusmoothien valmistaminen. Eikä siitäkään saavutuksesta tullut edes postattua kuvaa someen.

Kun oppii viettämään aikaa olemalla, oppii arvostamaan arkea uudella tavalla. Jokapäiväisissä asioissa huomaa kauneutta, ja itsestäänselvyydeltä tuntuvista asioista osaa olla kiitollinen. Ja seuraavan kerran kun tulee saavutettua edes jotain pientä, osaa sitä juhlistaa entistä enemmän.

Me voimme itse päättää, mistä asioista teemme itsellemme kokemuksen. Kun siis seuraavan kerran vietät aikaasi olemalla, ota se kokemuksena, älä hukattuna aikana.