Koiranomistajat ovat tyytymättömiä viranomaisten toimintaan myrkkysyöttitapauksissa, ilmenee Moreenimedian kyselystä. Kyselyyn vastasi lähes 200 henkilöä, joista hieman yli puolet kokee, ettei myrkkysyöttien levittämistä maastoon torjuta tarpeeksi.

Ulkoilumaastoihin koirien vahingoittamiseksi jätettyjä ansoja kertoo pelkäävänsä vajaat 80 prosenttia vastaajista. Sosiaaliseen mediaan havaintoja myrkkysyöteistä tulee jopa päivittäin, mutta poliisin tietoon niistä päätyy vain murto-osa.

Poliisille syöteistä ilmoittaneista vastaajista vain viidesosa kokee, että ilmoitukseen suhtauduttiin vakavasti. Ilmoituksen tehneistä vain pari kokee sen olleen hyödyllistä.

Lääkärikulut nousivat pariin tonniin

Tamperelainen koiraharrastaja kohtasi ongelman viime vuoden kesällä. Naisen koirat joutuivat mahdollisen myrkyttäjän uhriksi omalla pihallaan.

– Pensaan alle oli aseteltu nätisti vierekkäin pyöreitä paloja, jotka muistuttivat koiranruokaa, nainen kertoo.

Järkevää selitystä palojen löytymiselle ei hänen mukaansa ollut. Allergisten koirien ruokiin kiinnitettiin muutenkin paljon huomiota.

– Toinen koira söi palan, ja oksennutin sen heti suolalla. Oksennus oli veristä, ja eläinlääkärissä maksa-arvot olivat koholla. Ei tiedetty, johtuivatko oireet suolasta vai myrkystä.

Eläinlääkärikulut nousivat pariin tuhanteen euroon myrkytysoireita kartoittaessa.

Nainen keräsi palat talteen ja otti yhteyttä poliisiin. Hän uskoo jonkun tunkeutuneen pihaan, sillä palat olivat siistissä rivissä metrien päässä korkeasta aidasta ja lukitusta portista.

– Viranomaisille piti kovasti korostaa, kuinka röyhkeää on tulla toisten aidan yli tekemään tällaista. Painotin poliisille, että palat on tutkittava.

Myrkyttäjästä ei jää jälkeä

Kansalaisten havaintoja mahdollisista myrkky- ja ansalöydöksistä jaetaan Facebookin Myrkkyvaroitus koirille -sivustolla. Sivustolla on tänä vuonna ollut yli 150 varoitusta ympäri Suomea. Poliisille oli tänä vuonna syyskuun puoliväliin mennessä tehty 35 ilmoitusta koko maassa.

Rikosylikonstaapeli Mia Valli Lounais-Suomen poliisilaitokselta epäilee, ettei moni näköhavainto tule poliisin tietoon, vaan jää nettikirjoitteluksi. Varoituksia jakavat ryhmät voivat olla hyödyllisiä, mutta tiedon jääminen nettiin ei auta virkavaltaa. Nettipoliisi ei ehdi seurata kaikkia ryhmiä, vaan tieto tulee yksittäisten vinkkien perusteella.

Valli myöntää tapausten olevan hankalia, sillä tekijästä ei yleensä ole mitään tietoa. ”Pimeiden juttujen” selvittäminen on mahdotonta, vaikka työvoimaa olisi enemmän. Poliisi ei voi jalkautua metsiin ja kaduille, koska teko on huomaamattomasti toteutettavissa lähes missä vain.

– Voi tuntua välinpitämättömältä, jos sanotaan, ettei asialle voi tehdä mitään. Eläinsuojelurikokset otetaan silti yhtä vakavasti kuin muutkin. Koiran myrkytys on pahoinpitely, josta voi saada jopa vankeutta, Valli kertoo.

Myrkyn etsiminen on hakuammuntaa

Tamperelaisnaisen ruokapalat tutkittiin rikosteknisessä laboratoriossa. Näytteistä ei kuitenkaan löydetty yleisimpiä myrkkyihin viittaavia ainesosia. Perusteellinen tutkiminen oli vaikeaa siksi, ettei tarkalleen tiedetty, mitä näytteistä etsitään.

Poliisi ei tutkinut asiaa enempää. Naiselle oli aiemmin todettu, että ketään tuskin saadaan rikosvastuuseen, vaikka paloissa olisikin myrkkyä.

– Tuntuu oudolta ajatukselta, että joku olisi muuten vain tuonut pihaani ruokaa.

Nainen kertoo pelästyneensä tapausta ja sijoittaneensa sen vuoksi tuhansia euroja kameravalvontaan.

Tapauksen jälkeen samalla asuinalueella on uutisoitu kahden koiran kuolleen myrkytysoireisiin.

Missä poliisilla olisi parannettavaa? Lue tästä.