Yллапала [ullapala], alaspäin. 29-vuotiaan Bogdan Anfinogenovin mielestä se on äidinkielensä udmurtin kaunein sana. Hän istuu kulttuuritalo Laikun punaisella sohvalla ja kertoo, että vaikka Suomessa sanalla on negatiivinen kaiku, udmurtin kielellä se symboloi sitä, kun asiat soljuvat mutkattomasti eteenpäin ilman ongelmia.
Laikun musiikkisalin näyttämölle astelee yleisön taputusten kannustamana joukko innosta säteileviä nuoria. Saliin laskeutuu heti välitön ja lämmin tunnelma. Suomalais-ugrilaisten sometähtien esiintyminen on alkamassa.
Anfinogenov on yksi tapahtuman kolmestatoista vierailevasta somevaikuttajasta, jotka on valittu Suomi–Venäjä-seuran järjestämän suomalais-ugrilaiset sometähdet-kilpailun kautta. Voittajat valittiin sillä perusteella, että he käyttävät aktiivisesti äidinkieliään sosiaalisessa mediassa ja pyrkivät muuttamaan suomalais-ugrilaisten kielten kehityskulkua tuomalla ne nykypäivään.
Suomalais-ugrilaisten kielten tilanne on huolestuttava. 40 prosenttia eli suuri osa maailman noin 6700 kielestä on vaarassa kadota seuraavien vuosikymmenien aikana, sillä niiden puhujia on liian vähän. Suurin osa uhanalaisista kielistä on alkuperäiskansojen kieliä.
Vähemmistökielten aseman edistämiseksi YK on julistanut vuoden 2019 alkuperäiskansojen kielten vuodeksi. Teema on vahvasti esillä myös Sugrifest-tapahtumassa.
Huolena kirjakielen häviäminen
Anfinogenov on jo vuosia ollut udmurttisomen edelläkävijä ja moniottelija. Hänellä on useita sometilejä, joilla hän tekee udmurtiksi muun muassa runoutta, räppiä ja videoita. Sosiaalisen median avulla hän haluaa opettaa udmurtin kieltä ja tuoda sitä ihmisten tietoisuuteen.
Udmurtin kirjakielen asemasta Anfinogenov on erityisen huolissaan.
Vähemmistökielten opiskelu muuttui valinnaiseksi, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoitti viime vuoden elokuussa asiaa koskevan lakiuudistuksen. Laki vahvistaa venäjän kielen asemaa vähemmistökansojen asuttamissa tasavalloissa, joissa on uudistusta ennen opiskeltu paikallisia vähemmistökieliä.
– Opetuksen vähentymisestä on seurannut kirjakielen käytön vähentyminen. Puhekieltä kyllä käytetään, mutta kirjallisuutta luetaan hyvin vähän, Anfinogenov pohtii.
Nuorten kiinnostus kadoksissa
Ersänkielinen Jekaterina Tjugashkina, 22 ja mokshankielinen Nikolai Setjajev, 24, seisovat näyttämöllä yleisön edessä kansallispuvut yllään. Kun he kertovat tekevänsä omia meemejään Instagram-tililleen nimeltä Rivez&Ofta, yleisö puhkeaa iloiseen nauruun. Nimi tarkoittaa suomeksi kettua ja karhua. Sen lisäksi, että ne ovat metsän asukkaita, molemmat ovat heidän kansanperinteensä keskeisiä hahmoja.
Meemien avulla Tjugashkina ja Setjajev haluavat herättää ersäläiset ja mokshalaiset nuoret kiinnostumaan omasta äidinkielestään. Setjajevin mukaan heidän toimintansa vaikutuksia on vielä vaikea mitata, sillä tili on ollut toiminnassa vasta vähän aikaa.
Omasta kielestään ja kansalaisuudestaan ylpeä Tjukashkina toivoo, että hänen kotimaassaan Mordvan tasavallassa voitaisiin edistää näiden etnisten äidinkielten asemaa.
– Suurin huolenaihe on se, etteivät nuoret ole kiinnostuneita äidinkielestään. Toivon, että saisimme omalla toiminnallamme muutoksia aikaiseksi, Tjukashkina kertoo.
Toimia tulevaisuuden turvaamiseksi
Yleisöstä kantautuu kysymys liittyen viimeaikaisiin tapahtumiin Uralin juurella Udmurtiassa.
Syyskuussa pitkän linjan tiedemies ja kieliaktivisti Albert Razin sytytti itsensä tuleen hallintorakennuksen edessä Iževskissä. Polttoitsemurhaa edelsi yhden miehen mielenosoitus. Razin kantoi kädessään virkamiehille kohdennettuja venäjänkielisiä kylttejä. Toiseen niistä oli kirjoitettu: ” Jos kieleni on huomenna kadonnut, olen valmis kuolemaan tänään.”
Sugrifest-tapahtuman somevaikuttajista tapaus on järkyttävä. Päällimmäiseksi nousee huoli siitä, kuinka vakava vähemmistökielten tilanne Venäjällä on.
Tjukashkina uskoo, että kaikki lähtee perheestä. Hänen mielestään kielten säilymisen kannalta tärkeintä on se, että vanhemmat puhuvat lapsilleen omaa etnistä äidinkieltään.
Anfinogenovin mukaan Udmurtiassa ongelmana on puolestaan vähäinen mediasisältö. TV:ssä näytetään vain muutaman tunnin verran päivässä udmurtinkielistä ohjelmaa ja udmurtinkielisiä radiokanaviakin on vain yksi. Hänen mukaansa internetin ja TV:n monipuolista sisältöä tarvitaan, jotta kieli säilyy.
– Haluaisin luoda oman udmurtinkielisen TV-kanavan, jossa näytettäisiin autenttista udmurttien elämää. Se on suurin unelmani.
