Sorin sirkuksen ovilla Tampereen Nekalassa käy kuhina. Etenkin vuosittaisen joulushow’n alla koululla on jatkuva kiire. Sirkuskoulun perällä, mustan verhon takana treenataan jo ahkerasti esitystä varten, ja käytävillä juoksee oppilaita seuraaviin treeneihin.
Sirkuksen tunnelman aistii heti koululle tultaessa. Käytävien seinillä roikkuu tauluja, joissa voimistellaan ja niellään tulta. Seinustalla olevassa vitriinissä on näytillä klovneja ja sirkustelttojen pienoismalleja.
Kaisa Vehkalahti, 16, on juuri tullut sirkustreeneistä ja on seuraavaksi menossa kuntosalille. Vehkalahden seuraan liittyy hänen ystävänsä Erika Kaunisto, 17. Sekä Vehkalahti että Kaunisto innostuivat sirkuksesta jo lapsena Sorin sirkuksen kesäleirillä. Molemmilla on vierähtänyt harrastuksen parissa jo kuusi vuotta.
Vehkalahti harrastaa Sorin sirkuksen esiintyvät-ryhmässä, joka vaatii fyysisen kunnon lisäksi joustavuutta ja sitoutumista. Tällä hetkellä esiintyvät harjoittelevat joulushow’ta varten.
Uuteen esitykseen valmistautuminen aloitetaan jo kesällä. Harjoitusten kesto vaihtelee paljon. Joskus ne voivat venyä jopa viiden tunnin mittaisiksi.
– Se on pitkä prosessi, Vehkalahti kertoo.
Monipuolinen ja fyysinen sirkus
Perjantai-iltana sirkuksen parkkipaikka täyttyy autoista, joista vanhemmat nousevat saattamaan lapsiaan sirkusharjoituksiin. Myös Vehkalahden ja Kauniston perheissä on kannustettu liikkumaan ja ehdotettu erilaisia lajeja kokeiltavaksi.
Sirkus on fyysinen harrastus, mutta sen rankkuus riippuu paljon lajista. Vehkalahti keskittyy harjoittelemaan erityisesti käsilläseisontaa.
Pian Vehkalahti ponnistaakin jo käsilläseisonta-asentoon. Seuraavaksi Kaunisto nostaa kevyesti Vehkalahden olkapäilleen seisomaan.
– On iso ero, tekeekö esimerkiksi ilma-akrobatiaa ja köyttä vai jonglöörausta ja taikatemppuja, Vehkalahti toteaa.
Sirkuksessa Vehkalahtea ja Kaunistoa viehättävät sen monipuolisuus ja erilaisuus muihin harrastuksiin verrattuna. Kauniston mukaan lajin vaativuus on hyvin paljon kiinni omasta aktiivisuudesta. Sirkuksessa on mahdollista itse valita, mitä haluaa tehdä, vaikka yhteisiäkin harjoituksia on.
Aktiivisuus korostuu myös opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2018 teettämässä raportissa, joka käsittelee lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistä Suomessa. Sen mukaan valtaosa lapsista ja nuorista liikkuu vapaa-ajallaan omatoimisesti, vaikka ainoastaan kolmasosa saavuttaa liikuntasuosituksen. Suosituksen mukaan kaikkien 7–18-vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1–2 tuntia päivässä.
Hyvinvointi tulee ykkösenä
Vehkalahti ja Kaunisto ovat liikkuneet jo lapsuudesta asti. Molemmat ovat harrastaneet ennen sirkuskoulua monipuolisesti erilaisia lajeja kuten muodostelmaluistelua ja tanssia.
Raportin valossa Vehkalahti ja Kaunisto kuuluvat vähemmistöön, sillä heille kertyy treenejä jopa seitsemänä päivänä viikossa. Sirkusharjoitusten lisäksi Vehkalahti käy kuntosalilla yleensä viisi kertaa viikossa.
Vehkalahdelle urheilu on tärkeä osa arkea, ja hän esimerkiksi pyöräilee kaikkialle. Urheiluharrastus tulee aina ykkösenä, ja se on asia, josta Vehkalahti ei halua joustaa.
– Ensimmäisenä katson, milloin minulla on treenit. Niiden ympärille rakennan muun elämän.
Raportissa tehtiin havainto siitä, että vuonna 2018 lapset ja nuoret löysivät liikunnasta vähemmän merkityksellisyyttä kuin neljä vuotta aikaisemmin. Vehkalahdelle urheilu merkitsee erityisesti hyvää oloa ja terveyttä.
Urheilemisen lisäksi Sorin sirkuksessa pääsee myös tapaamaan kavereita, joita ei kiireisen ja harrastustentäyteisen arjen keskellä muuten näe kovin usein. Kaunistolle on tärkeää se, ettei urheilu tunnu pakkopullalta.
– Liikunta on itsensä rakastamista, Vehkalahti kiteyttää.