Työnantajan edellyttämästä someviestinnästä, viestien seuraamisesta ja viesteihin vastaamisesta pitäisi maksaa palkkaa työntekijälle, sanoo työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen.

– Työaikalain näkökulmasta kyse on työajasta, jos vapaa-ajalla joutuu tekemään työnantajan edellyttämiä tehtäviä.

Koskisen mielestä olisi hyvän tavan mukaista keskustella pikaviestien ja työpaikan sosiaalisen median käytännöistä etukäteen yrityksen yhteistoimintamenettelyssä.

Koskisen mukaan toinen vaihtoehto olisi määritellä tietty osa päivästä sellaiseksi ajaksi, jolloin työnantaja ei saisi lähettää viestejä. Koskinen kertoo, että esimerkiksi Ranskassa on säädetty laki, jonka mukaan työnantaja ei saa lähettää työntekijälle viestiä kello 18–06 välisenä aikana.

Työaikalain näkökulmasta kyse on työajasta, jos vapaa-ajalla joutuu tekemään työnantajan edellyttämiä tehtäviä

Seppo Koskinen, emeritusprofessori

Toimivin kompromissi olisi Koskisen mielestä kuitenkin korvauksen maksaminen keskeytetystä vapaa-ajasta.

– Yrittäjä laskuttaa minimissään tunnin taksan työn kestosta huolimatta. Vähintään puolen tunnin palkka olisi kohtuullinen korvaus työntekijän keskeytetystä vapaa-ajasta.

Työpaikan sosiaaliseen mediaan täytyy kuulua

Monilla aloilla pikaviestisovellus WhatsAppin, tai työpaikan sisäisen sosiaalisen median käyttö on arkipäivää.

Kaupan alalla myyjänä työskentelevä Mikael kertoo, että heidän työpaikallaan esimiehet ovat kehottaneet kaikkia työntekijöitä seuraamaan työpaikan sisäiseen sosiaaliseen mediaan tulevia viestejä ja tiedotteita. Alustana toimii Facebookin omistama Workplace, joka on yrityksen sisäiselle viestinnälle tarkoitettu sosiaalisen median palvelu.

Mikael ei työpaikkansa menettämisen pelossa tahdo esiintyä jutussa oikealla nimellään. Hän kertoo, että Workplaceen kuuluminen ei ole vapaaehtoista, vaan kaikkien vakituisten työntekijöiden on hankittava sinne tunnukset. Workplacesta tiedotteiden ja viestien seuraaminen ajoittuu nimenomaan vapaa-ajalle, sillä itse työpaikalla puhelimen käyttö on kielletty.

Vuonna 2020 voimaan tuleva työaikalaki ei tuo tilanteeseen selkeyttä. Uuden työaikalain kolmas artikla määrittelee työajan työhön käytettäväksi ajaksi ja ajaksi, jolloin työntekijä on velvoitettu olemaan työntekopaikallaan.

Koskisen sekä lakimies Vesa Ullakonojan mielestä uuden työaikalain työajan määrittelyssä piilee ongelma. Työhön käytetty aika ei ole enää nykyisin selkeä käsite, kirjoittavat Koskinen ja Ullakonoja uutta työaikalakia koskevassa artikkelissaan. Artikkeli on julkaistu Edilexissä 25.10.2019.

Miten tamperelaiset suhtautuvat työnantajan lähettämiin viesteihin? Kuuntele gallup täältä.