Työnhakusivusto Duunitori ilmoitti lokakuun lopulla siirtyvänsä käyttämään suokupuolisidonnaisten ammattinimikkeiden rinnalla sukupuolineutraaleja vaihtoehtoja. Nyt työnhakija löytää etsimänsä paikat aiempaa monipuolisemmin. Uudistuksen tarkoitus on edistää tasa-arvoisempaa työnhakua.
Kielentutkija ja filosofian tohtori Mila Engelberg kertoo, että miehiset nimikkeet ovat ongelmallisia, koska niitä käytetään yleistävästi muistakin kuin miehistä, esimerkiksi lakimies-nimikkeen muodossa. Naisiin viittaavia nimikkeitä käytetään kuitenkin vain naisista. Miessukupuoli esitetään siis yleispätevänä ihmisyytenä, naissukupuolta ei.
– Enemmistö sukupuoleen viittaavista ammattinimikkeistä on juuri tällaisia yleistäviä ja miehisiä nimikkeitä. Se on merkittävä syy sille, miksi ammattinimikkeiden pitäisi olla sukupuolineutraaleja ja siten tasa-arvoisia, Engelberg kertoo.
Ammattinimikkeiden sukupuolittuneisuus ei ole uusi huomio. Suomen kielen lautakunta on laatinut jo vuonna 2007 kannanoton sukupuolineutraalin kielen edistämiseksi. Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Tasa-arvotiedon keskus on julkaissut suositukset sukupuolitietoisesta viestinnästä.
Kotimaisten kielten keskuksen johtaja Ulla-Maija Forsbergin mukaan miehisten ammattinimikkeiden synty ulottuu kauas historiaan, jossa työelämä oli sukupuolten kannalta nykyistä eriytyneempää. Forsbergin mukaan neutraalien nimikkeiden käyttäminen edistäisi tasa-arvoa, koska se ohjaa molempia sukupuolia hakeutumaan tehtäviin tasapuolisesti.
Hän kuitenkin muistuttaa, että esimerkiksi hoitoala on hyvin naisvaltainen ja vastaavasti tekniikan ala miesvaltainen, vaikka ammattinimikkeet ovatkin neutraaleja.
– Esimerkiksi insinööri, teknikko, lähihoitaja ja lääkäri ovat kaikki sukupuolineutraaleja ammattinimikkeitä.
Asiallista keskustelua tarvitaan syrjivän kielenkäytön purkamiseksi
Aihe on herättänyt monissa vastustusta ja kielteistä suhtautumista. Engelberg uskoo keskustelun johtuvan siitä, että ihmiset eivät ymmärrä kuinka sukupuolittunutta ja syrjivää kielenkäyttö voi olla.
– Ylipäätään vallan tasaaminen ja tasa-arvon lisääminen saavat aina jotkut hermostuneiksi.
Tietoisuus kielessä toteutuvasta sukupuolisyrjinnästä on kuitenkin lisääntynyt viime vuosina, sillä tutkimustietoa on tuotu enemmän julkiseen keskusteluun.
Esimerkiksi Puolustusvoimien koulutuspäällikkö ja prikaatikenraali Jukka Sonninen otti Twitterissä kantaa armeijan mies-loppuisten nimikkeiden muuttamiseksi sukupuolineutraaleiksi. Twiitissään hän kertoi osan Puolustusvoimien nimikkeistä, kuten autosotamies, olevan vanhanaikaisia.
– Monet kommentoivat puheenvuoroa asiallisesti ja kiinnostavasti, Engelberg toteaa.
Miten tamperelaiset suhtautuvat sukupuolineutraaleihin ammattinimikkeisiin? Kuuntele juttu täältä.