Ulkonäkötutkija Erica Åbergin mukaan ulkonäköpaineet ovat herkkä aihe niin miehille kuin naisille. Silti ulkonäköpaineet mielletään usein naisten asiaksi, eikä miesten kokemista paineista käydä samanlaista keskustelua.
Ulkonäköpaineet ilmenevät Åbergin mukaan kuitenkin samalla tavalla sukupuolesta huolimatta. Ne voivat aiheuttaa esimerkiksi ahdistuneisuutta, sosiaalista vetäytymistä tai heikkoa itsetuntoa.
Åberg kertoo, että sosiaalinen media on lisännyt ulkonäköön liittyvää epävarmuutta. Hän mainitsee tohtori Jamie Hakimin, joka on tutkinut miesten kehoja digitaalisessa ympäristössä. Hakimin mukaan miehet luovat kokemuksia omasta arvostaan entistä enemmän ulkonäön kautta, ja suurin osa tästä tapahtuu juuri sosiaalisessa mediassa.
Sosiaalinen media luo vääristyneen kuvan ihmisten elämästä
Eeli Lehtinen, 21, kokee, että sosiaalisesta mediasta Instagram tuottaa eniten ulkonäköpaineita. Hänen mielestään some luo vääristyneen kuvan ihmisten elämästä, koska siellä tuodaan esille ainoastaan parhaat puolet.
— Sosiaalisen median vuoksi itseään vertailee jatkuvasti muihin.
Myös Lehtinen muokkaa omia kuviaan, mutta hän pyrkii tekemään sen mahdollisimman minimaalisesti. Hän ei halua antaa itsestään täysin vääristynyttä kuvaa.
Välillä Lehtinen on pohtinut, miksi hän edes on sosiaalisessa mediassa. Hän on huomannut, että mitä enemmän aikaa hän siellä viettää, sitä pahemmalta hänestä tuntuu.
Lehtisen mielestä sosiaalisesta mediasta on kuitenkin vaikea pysyä poissa, koska samalla irtaantuu yhteiskunnasta.
Miesten ihanteet liittyvät toimintakykyyn
Lehtinen on huomannut, että huoliteltu ulkonäkö yhdistetään usein feminiinisyyteen. Hänen mielestään feminiinisyys nähdään perinteisissä maskuliinisissa ulkonäköihanteissa kielteisenä piirteenä.
Lehtinen myös kokee, että maskuliininen kauneusihanne on huomattavasti suppeampi kuin feminiininen ihanne. Maskuliinisen ideaalin mukaan täydellisiä piirteitä ovat leveät hartiat, linjakkaat kasvot ja lihaksikkuus.
Åberg on samoilla linjoilla. Hän kertoo, että naisten ulkonäköihanteet liittyvät esteettisyyteen. Miehillä ihanteet sen sijaan keskittyvät pituuteen, lihaksikkuuteen ja toimintakykyyn.
Todellisuudessa ideaali on kuitenkin kaukana keskivertoihmisen elämästä. Myöskään Lehtinen ei koe mahtuvansa kyseiseen muottiin.
Aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta
Se mikä naisilla liitetään syömishäiriöihin, saatetaan Åbergin mukaan miehillä yhdistää kohtuullisuuteen tai urheilullisuuteen. Miehet eivät välttämättä aina itsekään tunnista ulkonäköpaineita, koska ne koetaan pikemminkin toimintakyvyn ylläpitämisenä. Miehen treenaamisen taustalla voi kuitenkin olla vaikkapa syömishäiriö tai vääristynyt kehonkuva.
— On suuri inhimillinen tragedia, jos häiriintyneet näkemykset omasta itsestä jäävät tunnistamatta, toteaa Åberg.
Keskustelemalla miesten ulkonäköpaineista voidaan huomata, että ulkonäköön liitetään helposti siihen kuulumattomia asioita. Ulkonäkö ei todellisuudessa esimerkiksi paljasta sitä, minkälainen kunto tai työkyky ihmisellä on.
Aiemmat tutkimukset ovat mitanneet lähinnä naisten ulkonäköpaineita. Jotta miehinen näkökulma keskustelunaiheena yleistyisi, tulisi Åbergin mukaan aiheesta tehdä lisää tutkimusta. Sen avulla paineita opittaisiin tunnistamaan, ja niihin osattaisiin suhtautua paremmin.
Myös Lehtinen toivoo, että aiheesta keskusteltaisiin enemmän. Hän kokee, että ulkonäköpaineista puhuminen on vapauttavaa.
— Se, että näyttää heikkoutta, on rohkeutta.