Länsimainen yksilönvapautta korostava kulttuuri vaikuttaa myös uskonasioissa. Esimerkiksi jumala-sana jätettiin pois partiolupauksesta Partion uudessa peruskirjassa. Kun uskonto häivytetään pois harrastuksista ja kevätjuhlista, siitä tulee yhä enemmän yksilön asia.
Seurakunnan toiminnassa aktiivinen Onni-Jonatan Matilainen, 19, kuitenkin kertoo, että juuri yhteisöllisyys on hänelle tapahtumissa tärkeintä.
– Meillä on siellä yhteinen usko ja tavoite rakentaa yhdessä mieleisiä tapahtumia. On hienoa nähdä, että on samantyyppisiä ihmisiä, jotka ovat yhtä innostuneita.
Matilainen käy nuorille aikuisille suunnatuissa Future-illoissa, joita järjestetään noin kerran viikossa. Toiminta on osa Uuden Verson seurakuntayhteisön ja Tampereen evankelisluterilaisten seurakuntien toimintaa.
Kirkosta eroaminen käy sekunneissa
Eroakirkosta.fi-palvelu on käytetyin tapa erota evankelisluterilaisesta kirkosta. Eroaminen käy muutamalla klikkauksella ilman vahvaa tunnistautumista, eli esimerkiksi pankkitunnuksia ei tarvita.
Matilainen pitää jopa hyvänä sitä, että kirkosta voi halutessaan erota helposti. Hän näkee, että kirkko voisi näin kehittää toimintaa, joka on oleellista niille, jotka haluavat olla siinä mukana.
– Kirkon kannattaisi keskittyä enemmän ydinyhteisöön, joka haluaa olla toiminnassa aktiivisesti mukana, eikä pyrkiä pitämään kynsin ja hampain kiinni joka ikisestä jäsenestä.
Henkilötunnus on ainut tapa, jolla henkilöllisyys tarkastetaan Vakaumusten tasa-arvo (VATA) ry:n ylläpitämässä Eroakirkosta.fi-palvelussa. Heikossa tunnistautumisessa saattaa piillä riski väärinkäytöksille.
VATA ry ei kuitenkaan halua hankaloittaa prosessia. Yhdistyksen edustaja Jori Mäntysalo kommentoi Kotimaa24:n haastattelussa, että palvelun tavoite on saada mahdollisimman moni eroamaan.
”Usko motivoi ajattelemaan, että olen arvokas tyyppi”
Kysely hengellisyydestä
- Moreenimedian kysely jaettiin Facebookissa Tampere- ja Puskarario Tampere -ryhmissä.
- Kyselyyn vastasi 64 henkilöä, joista lähes 80 prosenttia oli naisia.
- Vastaajista 39 kuului evankelisluterilaiseen kirkkoon, ja heistä 13 oli pohtinut eroamista. 18 vastaajaa oli eronnut kirkosta. Vastaajista 7 ei ollut koskaan kuulunut kirkkoon.
- Yli puolet vastaajista kertoi, ettei hengellisyys näy heidän elämässään millään tavalla.
Moreenimedian kyselyn mukaan moni käy seurakunnan tapahtumista erityisesti häissä, hautajaisissa ja kastejuhlissa. Kirkon tutkimuskeskuksen teettämä tutkimus tuo vahvistusta sille, että kirkollisen toimituksen sisältävät perhejuhlat ovat kansalle tärkeitä. Myös joulukirkossa saatetaan käydä, vaikka kirkkoon ei kuuluttaisi.
Eräs Moreenimedian kyselyyn vastannut sanoo kuuluvansa kirkkoon, koska haluaa tukea kirkon työtä esimerkiksi diakonian, kehitysyhteistyön ja perhetyön parissa.
– Olen aina kuulunut kirkkoon ja tulen kuulumaan. Kirkollisvero on mieleinen tapa tehdä hyväntekeväisyyttä. Jokainen ihminen saa tehdä omat valintansa ja tulkintansa hengellisyydestä itse, vastaaja kertoo.
Moreenimedian kyselyn mukaan kristillinen usko ei ole enemmistölle kirkkoon kuuluvista tärkeä. Eräs vastaaja kertoo liittyneensä kirkkoon kummiuden takia. Toinen kokee, että on saanut kirkon sisällä toimivasta herätysliikkeestä elämäänsä enemmän hengellistä hyvää kuin paikallisseurakunnasta.
Usko voi myös luoda pohjan arvoille, joiden mukaan yksilö tahtoo elämäänsä elää. Matilainen nostaa arvoista tärkeimmäksi rakkauden.
– Minulla on tahtoa toimia vastuullisesti täällä maan päällä. Ajattelen, että meidät on luotu tänne johonkin tarkoitukseen. Tässä ei olisi mitään järkeä, jos miettisimme vain itseämme. Usko motivoi ajattelemaan, että olen arvokas tyyppi, joka voi tehdä jotain hyvää ja merkityksellistä.