Heini Leinonen kokee, että kirkkoon kuuluminen tuo tietynlaista varmuutta keskellä koronapandemian epävarmuutta.

Pandemia käänsi kirkon jäsenmäärät kasvuun – “Tämän vuoden eroamisluvut jäävät todennäköisesti yksiksi viime vuosien alhaisimmista”

Eroamispiikkien puuttumisen ja epävarmuuden epäillään vähentäneen kirkosta eroamista. Lisäksi ihmisten ajatukset ovat siirtyneet korona-aikana eropäätöstä tärkeämpiin asioihin.

Evankelis-luterilaisesta ja ortodoksisesta kirkosta eronneiden määrä on pudonnut korona-aikana viidenneksellä, selviää eroakirkosta.fi-sivuston tiedotteesta. Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlbergin mukaan vuonna 2020 kirkosta eronneiden määrä tippui noin 8 000 hengellä edellisvuoteen verrattuna.

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry:n puheenjohtaja Petri Karisman mukaan kirkosta eroaa vuosittain keskimäärin 45 000–50 000 henkilöä. Tänä vuonna kirkosta odotetaan eroavan alle 40 000 henkilöä.

– Tämän vuoden eroamisluvut jäävät todennäköisesti yksiksi viime vuosien alhaisimmista, Karisma toteaa.

Kirkkoon liittyminen vilkastui

Pandemian vaikutukset näkyvät myös kirkkoon liittyneiden määrässä. Sohlbergin mukaan viime vuonna kirkkoon liittyi noin 2 000 henkilöä enemmän toissavuoteen verrattuna.  Kastettujen määrä väheni.

Yksi korona-aikana kirkkoon liittyneistä on 39-vuotias tamperelainen Heini Leinonen. Leinonen on ollut kirkon jäsen aiemminkin, mutta erosi kymmenisen vuotta sitten. Eroon vaikuttivat taloudelliset syyt ja se, että kirkko ei enää koskettanut hänen arkeaan.

Leinosen pääsyy kirkon jäseneksi palaamiseen on naimisiinmeno, mutta myös korona-ajan epävarmuus on vaikuttanut päätökseen.

– Pandemia-aikana on tuntunut siltä, että kaikki ei ole omassa hallinnassa, jolloin on tullut mietittyä enemmän myös hengellisiä asioita. Kirkkoon liittyminen tuntui tuovan tietynlaista varmuutta elämään.

Mediakohujen puute hillitsi kirkosta eroamista

Sohlberg uskoo, että muutokset kirkon jäsenkehityksessä ovat monen tekijän summa. Yhtenä selityksenä hän pitää sitä, että kirkko ja uskonto ovat jääneet muiden ajatusten varjoon.

– Korona-aikana monilla on paljon muutakin ajateltavaa, eikä kirkosta eroaminen ole ollut se päivän polttava asia.

Kirkko ja seurakunnat ovat olleet pandemia-aikana myös keskeisiä auttajatahoja, mikä on voinut lisätä niihin kohdistuvaa positiivista suhtautumista. Kirkon palvelut saatiin lisäksi siirrettyä nopeasti verkkoon, minkä takia saavutettavuus on ollut hyvää.

Karisma epäilee, että taustalla on myös eroamispiikkien vähäisyys. Erityisesti kirkkoon liittyvät mediakohut aiheuttavat eroamispiikkejä, jolloin erojen määrä nousee lyhyessä ajassa. Kun korona on vienyt valtaosan mediahuomiosta, piikkejä ei ole ollut.

Karisma muistuttaa myös, että kuluvan vuoden jäsenkehitystä on liian aikaista varmaksi arvioida. Eroamispiikit ovat yhä mahdollisia, ja moni jättää eroamisen loppuvuoteen.

– Marras-joulukuu edustaa jopa 40 prosenttia vuoden eroista. Vielä ei siis voi sanoa mitään varmaa tämän vuoden luvuista.

Lue täältä, mitä mieltä tamperelaiset ovat kirkosta ja uskonnosta.