Suomen johtava elokuvateatteriketju Finnkino on nauttinut kyseenalaista julkisuutta koko syksyn ajan. Viime viikon näkyvimpiä uutisaiheita oli levittäjäyhtiö Nordisk Filmin ratkaisu vetää uutuuselokuva Yösyöttö kokonaan pois ketjulta. Ratkaisun aiheutti yksinkertainen kiista lipputulojen jaosta, mutta kuluttajien tuki Nordisk Filmille johtuu aivan muista syistä.
Edellisen kohun Finnkino aiheutti purkamalla Lappeenrannassa kaksi vanhaa ja perinteikästä elokuvateatteria. Yritys osti kilpailevat teatterit maaliskuussa ja kolme kuukautta myöhemmin romutti palasen kulttuurihistoriaa – hyvinkin kirjaimellisesti. Lappeenrantalaiset ovatkin lähteneet katsomaan Yösyöttöä nyt Imatralle ja Parikkalaan.
Finnkinolla on elokuvateattereita 11 paikkakunnalla. Paikkakunnat ovat Suomen 10 suurinta kaupunkia ja 13:nneksi sijoittuva Lappeenranta. Ainoa Finnkinon kanssa vakavasti kilpaileva ketju on Bio Rex, jolla on teattereita 9 paikkakunnalla. Kaikki näistä paikkakunnista ovat pienempiä kuin Finnkinon hallitsemat. Yksityisiä pikkuteattereita löytyy ympäri Suomea, mutta ne eivät uhkaa markkinajättejä.
Yösyöttö ei ole elokuvataiteena merkittävä tapaus. Siitä on tullut symboli yleisön turhautumiselle Finnkinon monopoliristiretkeä kohtaan.
Yksityiset teatterit hyödyntävät tilanteen
Tampereella Finnkino-inhon on hyödyntänyt Kehräsaaressa toimiva Niagara, joka on kaupungin ainoa yksityinen elokuvateatteri. Teatterinhoitaja Juha Elomäki kertoi lauantaina Aamulehdessä pyrkivänsä täyttämään kaikki mahdolliset tyhjät välit Yösyötön esityksillä.
Niagaran esittämä Yösyöttö saikin avausviikollaan Tampereella seitsemännen sijan viikon katsotuimpien elokuvien listalla. Ensimmäisen sijan vei täysin odotetusti Blade Runner 2049, jonka Finnkinolta saama kohtelu kertoo myös siitä, miksi suurillakin paikkakunnilla tarvitaan kilpailua.
Elokuvan on nielaissut 3D-mörkö. Klassisella kaksiulotteisella kuvaustekniikallakin kuvattuja elokuvia jälkikäsitellään usein 3D-näytöksiksi, jotta lipuista voisi pyytää muutaman euron enemmän. Avausviikolla Blade Runner 2049:n kaksiulotteista versiota olisi Tampereella näyttänyt vain yksi sali Cine Atlaksessa. On ironista, että Yösyötön vetäminen pois ohjelmistosta viime hetkellä aiheutti sen, että Finnkino paikkasi lopulta tyhjiä näytöslovia Blade Runner 2049:n 2D-esityksellä.
Josko kolmas kerta toden sanoisi
Finnkinon tyrkyttämä 3D-teknologiakaan ei ole uusi ilmiö. Ensimmäisen kerran esitystekniikka käväisi muodissa jo 1950-luvulla. Toisen kerran sitä yritettiin 1980-luvulla. Suomen johtava – osittain amerikkalainen – ketju on päättänyt maailman muiden suurten elokuvateatterikoneistojen tavoin yrittää viimeiseen asti, josko kolmas kerta toden sanoisi.
Pienemmillä yrityksillä ei välttämättä ole tilaisuutta kilpailla näyttämällä elokuvia niiden ohjaajien tarkoittamassa esitysmuodossa. Finnkinon kanssa kaksintaisteluun lähteminen on liian riskialtista. Mikäli suurella ketjulla on ohjelmistossaan elokuvan 3D-versio, voivat katsojamäärät kilpailijan 2D-näytöksissä jäädä lähinnä niche-yleisöjen varaan.
Siksi julkinen turhautuminen jättiläisketjun toimintaan on kilpailijoille enemmän kuin tervetullutta. Vielä maanantai-iltanakin Yösyötön lippujono kiemurteli Niagaran kassalta kauas Kehräsaaren sisäpihalle. Vaikka tulonjakokonflikti jäisikin Suomessa ainoaksi lajissaan, ainakin yleisö on herätetty tiedostamaan, että elokuvia näytetään muuallakin.