Oletko kiinnittänyt huomiota siihen, että Petteri Orpo alkoi käyttää silmälaseja julkisesti vasta keväällä 2020? En minäkään, mutta Sanna Marinin uudet polkkamittaiset hiukset huomasin välittömästi.
Tämä kertoo jotakin siitä, kuinka yhteiskuntamme suhtautuu naispoliitikkoihin. Jokainen asuvalinta on kannanotto, ja vakavatkin tiedotustilaisuudet pitäisi suorittaa naisellinen hymynkare huulilla. Jos kuunneltaisiin internet-kommenttien kirjoittajia, naiseutta tulisi annostella maltilla ja tyttömäistä hihittelyä varoen.
Vuonna 2006 julkaistussa tutkimuksessa todetaan, että Tarja Halonen ja Angela Merkel pyrkivät häivyttämään poliitikkoimagoistaan oman naiseutensa. Tämä voi johtua 2000-luvun kehityksestä, jonka myötä populaarikulttuurin ote politiikkaan on vahvistunut. Kärkipoliitikot ovat viihdejulkkiksia, joista etenkin naispuolisten odotetaan panostavan ulkonäköönsä. Tällä ei tarkoiteta pelkkää tukan kampaamista, vaan oman julkisivun jatkuvaa uudistamista.
Poliitikon työn kuuluisi olla yhteisistä asioista päättämistä, ei ripsihuolloissa ja kampaajalla juoksemista. Tutkimuksen mukaan paineista voi irrottautua imitoimalla miehisiä eleitä ja toimintamalleja.
Viisitoista vuotta vanhat tutkimustulokset pitävät yhä pintansa, muistammehan Sanna Marinin paljaasta dekolteesta vuosi sitten äityneen kohun. Trendi-lehden kansikuvan aiheuttama taivastelu sai ainakin minut kyseenalaistamaan, mitkä asiat soveltuvat pääministeri-instituutioon.
Sosiaalinen media tarjoaa naispoliitikoille miehiä paremman mahdollisuuden markkinoida itseään ja parantaa omaa asemaansa valtapelin pyörteissä. Tänä vuonna julkaistussa tutkimuksessa todettiin Instagramin kaltaisten alustojen visuaalisen luonteen suosivan naispoliitikkojen tuottamaa sisältöä. Poliittisen viestinnän tutkija Elisa Kannasto kertoo, että perussuomalaisten Laura Huhtasaari on saanut kannattajiltaan ihailevia Suomi-neito-kommentteja. Ulkonäön korostaminen voi siis kasvattaa suosiota – etenkin silloin, kun se istuu ajettaviin tarkoitusperiin.
Instagram-tutkimuksessa käsiteltiin myös julkaisujen sisältöjä sukupuolittuneisuuden näkökulmasta. Someviittaukset feminiiniseksi luokiteltuihin aihepiireihin, kuten terveyteen, ihmisoikeuksiin tai ympäristöön, johtivat pienempään määrään tykkäyksiä ja kommentteja. Maskuliiniseksi luokitellut aiheet, kuten tiede ja verotus, puolestaan poikivat naiselle positiivisia reaktioita.
Hyviä reaktioita syntyi myös silloin, kun nainen loi itsestään visuaalisissa sisällöissä maskuliinisen, eli etäisen ja asiakysymyksissä pitäytyvän johtohahmon.
Espanjalaisten poliitikkojen Twitter-käyttäytymistä analysoivassa tutkimuksessa havaittiin, että naiset saavat ulkonäkökommentteja, jotka ovat näennäisessä positiivisuudessaan seksistisiä. Poliitikon nimittäminen nätiksi voi olla kohteliaisuuden sijaan vähättelevä kommentti.
Naispoliitikkoihin kohdistettu ulkonäkökeskeisyys voi pahimmassa tapauksessa ajaa naiset ulos politiikan tärkeimmiltä pelikentiltä.
Naispoliitikkoihin kohdistettu ulkonäkökeskeisyys voi pahimmassa tapauksessa ajaa naiset ulos politiikan tärkeimmiltä pelikentiltä.
Ristiriitainen kohtelu todistaa sen, että nainen tekee politiikassa harvoin mitään oikein. Tarja Halonen oli presidenttikausillaan rakastettu äitihahmo, mutta ajautui herjaavienkin Conan O’Brien -ulkonäkövertausten kohteeksi. Sanna Marinin ulosantia tiedotustilaisuuksissa on kritisoitu robottimaiseksi, mutta hymyilevä selfie johtaa syytöksiin pinnallisuudesta.
Politiikassa ei ole naistensarjaa, ja siksi kaikkien tekijöiden tulisi päästä vaikuttamaan aidosti samalta viivalta.