Syksyllä järjestetyssä viestinnän ja journalismin opiskelijoille suunnatussa Ydinviesti -tapahtumassa saivat osallistujat tuulahduksen tulevaisuudesta, sillä tapahtuman maanläheistä tunnelmaa kohottamaan oli pääpuhujaksi kutsuttu itse Elina Lappalainen Helsingin Sanomista. Finlandia-palkittu Twitter-aktiivi ja HS Vision taloustoimittaja on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt saavuttamaan paljon. Siitä hän ei kuitenkaan saapunut puhumaan. Sen sijaan hän kertoi meille jostain vieläkin tärkeämmästä asiasta, henkilöbrändäyksestä. Puheessaan Lappalainen opasti meitä unohtamaan tunkkaiset ihanteet toimittajasta näkymättömänä tarkkailijana. Toimittajan tulee syleillä yleisöään ja tähän avuksi on Twitter, Twitter ja Twitter.

Lappalaisen mielipiteen voi nähdä osana laajempaa kehitystä. Uutissivustojen analytiikka ja sosiaalisen median salaman nopea palaute ovat muuttaneet sitä, kuinka yleisöön suhtaudutaan. Vanhan koulukunnan toimittajat vähät välittivät lukijoistaan tai heidän mielipiteistään, sillä heillä oli jalo tehtävä kansan sivistäjinä ja demokratian kannattelijoina. Nykyisin jokaista juttua seurataan sekunnin tarkkuudella: Kuinka monta lukijaa jutulla on? Kuinka kauan lukija viettää sivustolla? Kuinka monta kertaa juttu on jaettu sosiaalisessa mediassa? Toimittajan ja yleisön vuorovaikutus on lisääntynyt ja mikä tärkeintä, se on mitattavissa.

Bränditoimittajat mielletään suorastaan murentavan luottamusta journalismin neutraaliuuteen.

Analytiikka yhdistettynä verkkomedian kovaan kilpailuun on muuttanut uutistoimituksia palvelualttiimmiksi. Pyritään luomaan yleisölähtöistä ja yleisöä kiinnostava journalismia, sillä se myy ja herättää keskustelua.  Myös mielipiteiden on huomattu kiinnostavan yleisöä. Toimitukset ovatkin alkaneet palkkaamaan vanhojen ’’laitostuneiden” ja ”laiskistuneiden” toimittajien sijaan huomiota herättäviä ”persoonallisuuksia”, kuten erään sanomalehden päätoimittaja asian sanoitti. Elina Lappalaisen kaltaista journalistia ei voi ainakaan syyttää laiskaksi ja laitostuneeksi.

Ydinviestissä paikalla olleiden nuorten opiskelijoiden ilmeistä päätellen Lappalaisen puhe otettiin vastaan vähintäänkin varautuneesti. Nuorten journalistiopiskelijoiden mielipiteitä kartoittanut tutkimus paljastaa syyn. Vaikka tunnettavuus ja omaperäisyys ammattikunnan keskuudessa nähdään positiivisena asiana, koetaan persoonan ja julkisuuden korostaminen uskottavuutta heikentäväksi. Bränditoimittajat mielletään suorastaan murentavan luottamusta journalismin neutraaliuuteen.

Lappalaiselle sattui hankala yleisö. Journalismin perinteiset ihanteet vaikuttaisivat kulkevan tulevaisuuden journalisteissa median nykytrendejä syvemmällä.