Tampereen kaupunki pyrkii parantamaan jalkankulkijoiden olosuhteita.

Autoilijat vastustavat Tampereen kävelykeskustan laajentamista – “Vaikutus yksittäiseen autoilijaan sekunteja”

Tampereen keskustan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa jalankulkijoiden asemaa pyritään parantamaan. Kävelykeskustan suunnittelu on osa tätä tavoitetta.

Tampereen kaupungin teettämä kysely kertoo, miten vastaajat suhtautuvat mahdollisen kävelykeskustan laajuuteen. Kyselyssä oli annettu nykytilanteen lisäksi kolme vaihtoehtoa, joissa kävelykeskusta sisälsi suppeimmillaan Kyttälän ja Hämeenkadun alueet ja laajimmillaan myös Finlaysonin, Tullin, Ratinan ja Amurin alueet. Puolet kyselyyn vastanneista kannatti esityksen laajaa tai laajinta vaihtoehtoa. Kyselyyn vastasi 744 ihmistä.

Kyselyssä vastanneiden mielipiteisiin vaikutti suuresti ikä. Yli 44-vuotiaista enemmistö äänesti suppeimman vaihtoehdon tai nykyisen tilanteen säilyttämisen puolesta.

Oletetaan virheellisesti, että koko keskusta olisi muuttumassa kävelykaduiksi.

Kävelykeskustan laajentaminen kohtasi suurimman vastustuksen keskustaan pääasiassa henkilöautolla kulkevilta. Tampereen kaupungin kävelyasioista vastaava liikenneinsinööri Katja Seimelä näkee autoilijoiden huolien perustuvan jossain määrin virheellisiin oletuksiin. Kävelypainotteisuuden kehittämisen vaikutus keskustassa autoilevalle olisi Seimelän mukaan sekunteja.

– Oletetaan virheellisesti, että koko keskusta olisi muuttumassa kävelykaduiksi tai autoilu ja pysäköinti kiellettäisiin kokonaan.

Mitä suunnitelmalla pyritään saavuttamaan?

Ongelmat nykytilanteessa liittyvät Seimelän mukaan käveltävän tilan puutteeseen, esteettömyyteen, liikenneturvallisuuteen sekä kävely-ympäristön viihtyisyyteen. Ongelmien ratkaiseminen vaatii Seimelän mukaan katutilojen uudelleenjakamista.

– Kun keskustan maanalainen pysäköintiverkosto laajenee ja autojen pysäköinti siirtyy maan alle, voidaan pysäköintiruuduista vapautuva tila ottaa muuhun käyttöön. Myös ajorataa voidaan monilla kaduilla kaventaa ilman suoraa vaikutusta autoliikenteeseen.

Vapautunutta tilaa käytettäisiin Seimelän mukaan leveämpiin jalkakäytäviin, levähdys- ja oleskelupaikkoihin, katupuihin tai istutuksiin sekä pyörien ja sähköpotkulautojen pysäköinnin järjestämiseen.

Huoli keskustan kaupankäynnin puolesta nousee esille, kun puhutaan autoilun rajoittamisesta. Esimerkiksi Helsingin Bulevardin katukokeilun uutisoinnissa on puhuttu paljon yrittäjien huolista. Tämän huolen jakaa Tampereen osalta Moreenimedian gallupiin osallistunut Tupu Sinisalo.

– Käytäisiinkö ostoksilla enemmän, jos perheetkin voisivat pysähtyä autolla keskustaan hetkeksi, Sinisalo pohtii keskustan kivijalkakauppojen pärjäämisestä.

Seimelän mukaan autoliikenteellä on jatkossakin merkittävä rooli Tampereen liikennesuunnittelussa. Esimerkiksi maanalaista pysäköimistä pyritään suunnittelemaan siten, että kulku maanpäällisiin kohteisiin olisi esteetöntä ja kätevää. Myös nopea autolla pysähtyminen olisi edelleen mahdollista keskustan kadunvarsilla. Suunnittelussa varaudutaan kaupungin ja kaupunkiseudun kasvuun.

– On sekä välttämätöntä että hyödyllistä tavoitella mahdollisimman suuren joukon valitsevan muun kuin auton saapuessaan keskustaan. Tämä mahdollistaa sen, että myös ne autoilijat, joilla ei muita kulkumuotovaihtoehtoja ole käytettävissä, pääsevät sujuvasti keskustaan.

 

Lue ja kuuntele Tampereen käveltävyyteen liittyvä gallup tästä.