Suomalaiset ovat menettäneet erilaisissa huijauksissa yhteensä 19,8 miljoonaa euroa tämän vuoden ensimmäisen puoliskon aikana, selviää Finanssiala ry:n keräämistä tiedoista. Määrä on melkein kaksi kertaa suurempi kuin viime vuonna. Sähköpostiturvayhtiö D-Fencen toimitusjohtajan Juha Oravalan mukaan rahaa on voitu varastaa vielä paljon enemmänkin.

– Nämä määrät ovat ne, jotka ovat tulleet ilmi. Kyseessä voi olla vain jäävuoren huippu.

Kaikista rikoksista ei Oravalan mukaan tiedetä, sillä niistä ei aina ilmoiteta eteenpäin. Hän arvelee, että syynä tähän voi olla häpeä huijatuksi tulemisesta. Menetettyjen rahojen määrä voi myös vaikuttaa siihen, ilmoittaako rikoksen uhri asiasta poliisille. Oravala kertoo, että kynnys varkauksien ilmoittamiseen on kuitenkin alentunut, sillä huijauksista puhutaan yhä enemmän.

Turva-alan yritys MySafetyn teettämän tutkimuksen mukaan peräti 81 prosenttia suomalaisista on ollut huijausviestien tai -puheluiden kohteena. Kyberturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntijan Juha Tretjakovin mukaan viestejä on paljon erilaisia ja niihin törmää monilla alustoilla.

– Huijausviestejä lähetellään esimerkiksi tekstiviesteillä ja sähköpostitse. Ne voivat näyttää vaikkapa pankin lähettämiltä.

Viestin mukana oleva linkki johtaa verkkosivulle, joka voi näyttää hyvin paljon esimerkiksi pankin kirjautumissivulta. Tretjakov sanoo, että linkin painaminen ei niinkään ole vaarallista, mutta sivustoille ei pidä syöttää henkilötietoja tai pankkitunnuksia. Hänen mukaansa huijausviesteillä pyritään pelottelemaan uhria.

– Viestissä voi esimerkiksi lukea, että henkilön pankkitilillä on havaittu epäilyttävää toimintaa.

Viestien kanssa tulee olla hyvin varovainen, ja huijauksista kannattaa aina varoittaa muita.

Juha Oravala

Tekoäly lisää aitoutta

Huijausviestit kehittyvät koko ajan parempilaatuisiksi. Yksi syy tähän on tekoäly, joka auttaa kansainvälisiä rikollisia luomaan suomenkielistä tekstiä. Vaikka Tretjakovin mukaan suomen kieltä on vaikeaa jäljitellä, tekoäly on kehittänyt huijausviestejä.

– Hyvä kieliasu tekee viesteistä vakuuttavampia ja lisää valitettavasti huijauksien uskottavuutta.

Kun ihmiset oppivat tunnistamaan huijausviestejä, huijareiden pitää tehdä niistä yhä aidomman näköisiä. Jos havaitsee viestin olevan tietojenkalasteluyritys, siitä kannattaa Oravalan mukaan ilmoittaa esimerkiksi Kyberturvallisuuskeskukseen. On myös suositeltavaa välittää muille ihmisille tietoa liikkeellä olevista viesteistä. Mikäli sattuu vahingossa antamaan pankkitunnuksensa huijareille, on hyvä olla heti yhteydessä pankkiin.

– Viestien kanssa tulee olla hyvin varovainen, ja huijauksista kannattaa aina varoittaa muita, Oravala sanoo.

Millaisia kokemuksia ihmisillä on huijausviesteistä? Lue ja kuuntele gallup tästä.