Opiskelijat ovat vastustaneet Petteri Orpon (kok.) hallituksen opiskelijoihin kohdistamia leikkauksia valtaamalla kouluja ympäri Suomen. Tampereen yliopiston keskustakampus oli vallattuna 11 päivää. Valtaus päättyi torstaina 5. lokakuuta mielenosoitukseen Tampereen keskustorilla.
Yliopistovaltauksella pyritään vaikuttamaan opiskelijoita koskeviin päätöksiin ja parantamaan heidän yhteiskunnallista asemaansa. Suomen tunnetuimpana yliopistovaltauksena on pidetty Helsingin yliopiston Vanhan ylioppilastalon valtausta vuonna 1968.
– Valtauksella osoitetaan, että tila kuuluu kaikille. Tilaa ei voida sulkea pois tietyiltä ihmisryhmiltä, sanoo Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen vieraileva tutkija Mikko Poutanen.
Poutasen mukaan yliopistovaltauksia ei ole ollut aikaisemmin samassa mittakaavassa. On poikkeuksellista, että valtaukset ovat levinneet yliopistojen lisäksi ammattikorkeakouluihin ja lukioihin.
Konkreettisia vaikutuksia
Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan hallituksen kaavailemien leikkausten suurimmat vaikutukset kohdistuisivat opiskelijoihin ja ansioturvalla oleviin työttömiin.
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) kommentoi Ylelle leikkausten vaikutuksien olleen tiedossa jo hallitusneuvotteluissa. Ennennäkemättömän laajoista valtauksista huolimatta hallitus ei ole luopumassa leikkauksistaan.
– Oli alusta alkaen melko epätodennäköistä, että nykyinen hallitus lähtisi ensimmäisenä vuotenaan perääntymään tavoitteistaan, Mikko Poutanen sanoo.
Tampereen yliopiston keskustakampuksen valtaukseen osallistunut Vilma Hirvonen ei kuitenkaan pidä valtausta epäonnistuneena. Vaikka päätavoitetta ei ole saavutettu, valtauksista on muita konkreettisia hyötyjä. Ne ovat muun muassa herättäneet laajaa julkista keskustelua leikkauksista sosiaalisessa mediassa.
– Ihmisten yhteen tuleminen on jo itsessään merkittävää. Minusta on ilahduttavaa, että ihmiset ovat viettäneet valtauksessa aikaa ja verkostoituneet, Hirvonen sanoo.
.Toivoisin, että tämä synnyttää opiskelijoissa sellaisen olon, että he voivat tehdä asioita ja vaikuttaa
Mikko Poutanen
Mikko Poutasen mukaan valtaukset ovat demokratian elinvoiman kannalta tärkeää kansalaisaktivismia. Leikkauksista herännyt julkinen keskustelu pohjustaa myös laajempaa yhteiskunnallista keskustelua siitä, mihin suuntaan suomalaista politiikkaa ollaan viemässä.
– Toivoisin, että tämä synnyttää opiskelijoissa sellaisen olon, että he voivat tehdä asioita ja vaikuttaa.
Kysyimme ihmisiltä mitä mieltä he ovat valtauksista. Kuuntele vastaukset tästä.