Turun yliopistossa toteutetussa väitöstutkimuksessa selvitettiin lapsuuden ruokailutottumuksiin ja painoon vaikuttavia tekijöitä. Lapsen oman ruokahalun huomattiin olevan selkeästi yhteydessä lapsen painoindeksiin ja ruokavalion laatuun. Suurella ruokahalulla oli positiivinen yhteys ruokavalioon ja painoindeksiin.
Väitöskirjatutkija Saija Tarro kertoo yksilöön liittyvien ominaisuuksien lisäksi niin perhe- kuin naapurustotason tekijöiden olevan yhteydessä lasten ruokavalion laatuun ja painoindeksiin.
Tarron mukaan aiheesta on tehty aikaisempaa tutkimusta esimerkiksi Yhdysvalloissa. Tutkimuksissa on todettu sosioekonomisen aseman määrittävän paljon terveyskäyttäytymistä ja hyvinvointia lapsuudesta pitkälle aikuisuuteen.
Eriarvoisuus vaivaa Suomessakin
Vanhempien ruokavalio heijastuu lapsiin
- Tutkimus keskittyi varhaislapsuuden ruokailutottumuksiin ja painoon liittyviin tekijöihin.
- Tutkimusaineistona käytettiin Hyvän Kasvun Avaimet –seurantatutkimusta, johon osallistui 270–883 esikouluikäistä lasta.
- Äidin ja isän ruokavalion laatu vaikutti positiivisesti lapsen ruokavalion laatuun.
- Äidillä saattaa olla isää suurempi vaikutus lasten ruokavalioon ja painoon.
Tutkimuksen mukaan naapuruston sosioekonomisella huono-osaisuudella saattaa olla negatiivinen vaikutus perheiden ruokavalioon. Lisäksi näillä alueilla asuvilla ja suuren ruokahalun omaavilla lapsilla ylipainon riski oli korkeampi kuin hyväosaisilla alueilla asuvilla ikätovereilla.
− Naapuruston sosioekonomisen aseman yhteys ruokailutottumuksiin on huomionarvoista, sillä Suomessa asuinalueet eivät ole eriytyneet samassa mittakaavassa kuin monissa muissa maissa, Tarro sanoo.
Tarro pitää tärkeänä, että Suomessakin tutkitaan eriarvoisuuskysymyksiä. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa.
− Tutkimusten avulla osataan tulevaisuudessa kiinnittää huomiota siihen, että suunnitellaan sellaisia asuinympäristöjä, joissa ihmisillä on yhtäläiset oikeudet hyviin valintoihin.