Käteinen on harvalle ainoa maksuväline. Suomalaisista kuusi prosenttia, eli reilut 300 000 ihmistä, käyttää ensisijaisena maksuvälineenään käteistä. Tämä selviää Suomen Pankin vuotuisesta maksutapojen kuluttajakyselystä. Vielä vuonna 2007 käteistä käytti ensisijaisesti yli kolmasosa suomalaisista.

Tampereen yliopiston taloustieteiden lehtorin Matti Hovin mukaan käteisen käyttäminen on ollut Suomessa laskussa koko euroajan, eli vuodesta 1999 lähtien. Koronapandemian aikana jonkinlaiseen lattiaan on osuttu. Tällöin karanteenitoimet ja hygieniasta huolestuminen nousivat syiksi nettikauppojen ja korttimaksujen suosimiselle.

— Pandemia teki välittömän nopeutuksen käteisen käytön vähenemiseen. Aineistot eivät kuitenkaan vielä näytä, jatkuuko lasku edelleen alemmas.

Nordean koronamittarista käy ilmi, että käteisen käyttö ei ole koronan jälkeen jatkanut laskuaan, vaan luvut ovat pysyneet melko tasaisesti samalla alhaisella tasolla.

Pieniä nousuja käteisnostoissa on tapahtunut, mutta samalla kriisistä on siirrytty toiseen. Hovin mukaan Ukrainan sota on saanut kotivara-ajattelun heräämään, ja sisäministeriö on kriisitilanteisiin keskittyneellä kampanjallaan kehottanut suomalaisia kiinnittämään huomiota kotivaraan ja sen riittävyyteen.

Käteinen raha on perinteinen osa kotivaraa. Lisäksi siihen kuuluu ylimääräistä ruokaa, vettä ja tarvikkeita, ja sen avulla tulisi kotona tulla toimeen kolme vuorokautta. Hovi arvioi, että kasvanut käteisnostojen määrä olisi kotivaran ansioita, koska ostotapahtumissa käteisen käyttö ei ole puolestaan kasvanut.

Käteisen käyttö halutaan turvata

Vain koko maksujärjestelmään kohdistuva suuri shokki voisi saada aikaan äkillisen muutoksen käteisnostoissa. Sen tulisi häiritä merkittävästi esimerkiksi korttimaksujen toimittamista.

— Kun riskit nostavat päätään, niin käteisnostot nousevat, Hovi kiteyttää.

Myös yksityishenkilöön kohdistuva luottokorttihuijaus voi saada yksittäisen ihmisen siirtymään käteisen käyttöön. Syynä tähän voi olla tunne käteisen suuremmasta luotettavuudesta.

Pankkikortin voi aina kuolettaa, mutta käteissumman kadotessa ei vaihtoehtoja kovasti ole.

Matti Hovi

Hovi erittelee käteismaksujen olevan reaaliaikaisia ja turvaavan maksajan yksityisyyden. Moni katsoo käteisen havainnollistavan, paljonko rahaa oikeasti on ja paljonko sitä kuluttaa. Se on konkreettista, anonyymia eikä ole riippuvainen sähköstä tai omistajansa muistista.

Ongelmilta ei voi kuitenkaan välttyä, jos tahtoisi siirtyä käyttämään ainoastaan käteistä.

— Käteinen on toki yksityistä, mutta sitä se on kaikille muillekin. Pankkikortin voi aina kuolettaa, mutta käteissumman kadotessa ei vaihtoehtoja kovasti ole.

Käteisen luotettavuus poistuu, jos se ei käy maksuvälineenä kaupassa. Monet yritykset ovat liiketaloudellisista syistä luopuneet mahdollisuudesta maksaa lainkaan käteisellä. Hovi painottaa, että tällöin kuluttajilla on vähemmän paikkoja, joissa käteistä voi käyttää, ja se ei olekaan enää varmaa valuuttaa.

Vaikka käteisen käyttö on ollut hiipuvaa, ei huolta käteisen poistumisesta ole. Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta käyttää edelleen käteistä muiden maksutapojen ohella. Moninaiset tavat maksaa hyödykkeitä lisäävät oikeudenmukaisuutta, sillä kaikilla ei ole mahdollisuutta käyttää pankkia, jolloin käteisestä muodostuu tärkeä ja jopa ainoa maksutapa. Suomen hallitus kannattaakin Euroopan komission ehdotusta käteisen käytön turvaamisesta digitalisoituvalla euroalueella.

Kuinka paljon ihmiset käyttävät käteistä arjessaan? Lue ja kuuntele gallup tästä.