Anette Enroth, 34, opiskelee sosionomiksi Helsingin Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Hän kertoo olevansa kaveripiiristään ensimmäinen, joka lähti kouluttautumaan peruskoulun jälkeen. Asenne koulutusta kohtaan on muuttunut romaniyhteisön sisällä nopeasti, ja nykyään jatko-opintoihin lähtee yhä useampi.

– Se on valtava hyppy, mikä on tehty tässä muutamassa kymmenessä vuodessa, jos mietitään että ollaan aloitettu ihan nollasta, Enroth sanoo.

Romako-hanke tukee pääkaupunkiseudun romanitaustaisia aikuisia toisen asteen tutkinnon suorittamisessa ja hakeutumisessa korkeakouluun. Hankkeen projektipäällikkö Katri Perho kertoo kouluttautumisen muutoksen tapahtuneen 50 vuodessa. Suomen romanit asettautuivat pysyviin asutuksiin 1970-luvulla, joka mahdollisti osallistumisen pitkäjänteiseen koulutukseen.

– Käytännössä ne romanitaustaiset opiskelijat jotka nyt opiskelevat, niin heidän isovanhemmistaan suurin osa on luku- ja kirjoitustaidottomia, Perho täydentää.

Romanien kohtaama syrjintä vaikuttaa siihen, millaisille aloille hakeudutaan opiskelemaan. Koulutusvalintoja ei aina ohjaa oma mielenkiinto, vaan pelko tulevaisuuden työllistymisestä ja ennakkoluulot.

Monella romanilla on myös heikon oppijan identiteetti, joka voi vaikuttaa koulutukseen hakeutumiseen. Moni kaipaa rohkaisua siihen, että uskaltaa tavoitella unelmiaan.

– Mä uskon, että esimerkin voimalla on todella iso merkitys, Enroth tiivistää.