Emotionaalinen hyvinvointi voi ennustaa terveyttä jopa 11 vuoden kuluttua, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan väitöskirjatutkija Emmi Reinilä kollegoineen tutkivat mielialan ja elämäntyytyväisyyden kytköksiä ihmisen kokemuksiin omasta terveydestään.
Tutkimuksen mukaan positiivisempi mieliala oli yhteydessä vähäisempään oireiden kokemiseen 8–11 vuoden kuluttua.
Emotionaalinen hyvinvointi on yhteydessä ihmisen kokemuksiin omasta terveydestään
- Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää emotionaalisen hyvinvoinnin ja terveyden yhteyksiä eri ikävaiheissa.
- Tutkimus perustuu pitkittäistutkimusasetelmaan, jossa samojen ihmisten kehitystä on seurattu yli 50 vuoden ajan.
- Emotionaalista hyvinvointia mitattiin tutkimuksessa elämäntyytyväisyyden sekä mielialan avulla.
- Terveyttä mitattiin itsearvioidun terveyden ja erilaisten oireiden avulla.
– Aiemmassa tutkimuksessa positiivisten tunteiden on havaittu olevan yhteydessä esimerkiksi parempaan vastustuskykyyn ja terveempään tulehdusmerkkiaineiden tasoon elimistössä. Positiivisen mielialan hyödyt voivat tulla myös terveellisten elämäntapojen, kuten liikkumisen ja terveellisen ruokavalion kautta, Reinilä kertoo.
Tutkimuksessa selvisi, että emotionaalinen hyvinvointi ennakoi terveyttä myös tulevaisuudessa. Lisäksi havaittiin, että vähäisempi oireiden kokeminen ennakoi elämäntyytyväisyyttä tulevaisuudessa. Tutkimuksen perusteella emotionaalisen hyvinvoinnin ja terveyden välillä on kaksisuuntainen yhteys.
– Terveyden ylläpitäminen voi myötävaikuttaa onnellisuuden kokemiseen. Toisaalta jos on onnellinen ja tyytyväinen, myös terveys voidaan kokea paremmaksi, Reinilä kertoo.
Runsaampi negatiivinen mieliala ennakoi parempaa itsearvioitua terveyttä
Aiemmassa tutkimuksessa on havaittu, että negatiivinen mieliala voi vaikuttaa esimerkiksi infektiosairauksien tai sydän- ja verisuonisairauksien kehittymiseen.
Vasten tutkijoiden odotuksia tutkimuksessa selvisi kuitenkin myös, että runsaampi negatiivinen mieliala ennakoi sitä, että ihminen arvioi tulevaisuudessa terveydentilansa paremmaksi.
– Aiemman tutkimuksen perusteella yksi selitys tälle voisi olla terveellisen neuroottisuuden käsite. Se kuvaa sitä, että murehtiminen voi joissain tilanteissa olla terveydelle eduksi.
Reinilän mukaan esimerkiksi ihmisen sairastuessa tai kohdatessa menetyksiä elämässään, murehtiminen voi johtaa siihen, että hakeutuu tarvittavan avun piiriin. Sen myötä käsitys terveydestä voi parantua tulevaisuudessa.