Kansainväliset osaajat eivät halua asettua Suomeen pitkäksi aikaa, selvisi tuoreesta tutkimushankkeesta. Suomessa on tehty laajoja poliittisia toimia kansainvälisen osaajien houkuttelemiseksi, mutta toimet eivät tunnu kantavan, arvioi apulaisprofessori Tero Montonen Itä-Suomen yliopistosta.

Hankkeesta esiin noussut perusajatus on, että tiedetään, miten kansainvälistä osaamista voitaisiin edistää.

– Yhteistyötä pitäisi tehdä yhdessä eri toimijoiden, kansainvälisten osaajien ja yritysten kanssa, Montonen kertoo.

Jotta kansainväliset osaajat pääsisivät osaksi päätöksentekoa, täytyy heidän ensin asettua Suomeen. Tiedonpuute on toinen ongelma – halua olisi osallistua, mutta käytännön osaamista ei. Toisaalta osa saapuu maahan projektityön perässä, jolloin Suomeen ei ole tarkoituskaan jäädä.

Suomen vetovoimatekijöinä nähtiin toimiva sosiaali- ja terveyssektori, ilmainen ja hyvä koulutus sekä toimiva yhteiskunta. Myös turvallisuutta ja luontoa pidettiin arvossa.

Uhkakuvien sijaan pitäisi pitää esillä kansainvälisen osaamisen mahdollisuuksia

Vaikka työvoimasta on pulaa, monilla sektoreilla ei haeta ollenkaan kansainvälisiä osaajia. Rekrytointiin voi liittyä odotuksia, kuten suomen kielen osaamista tai epärealistisia odotuksia kielen oppimisesta.

Muutokset tapahtuvat hitaasti, mutta Montonen on toiveikas. Hänen mukaansa on väistämätöntä, että yhteiskunta muuttuu.

Medialla on myös oma roolinsa siinä, millä tavoin asioihin yhteiskunnassa suhtaudutaan. Liian usein esiin nostetaan taloudellinen näkökulma. Kansainväliset työntekijät saatetaan nähdä uhkana suomalaiselle kulttuurille ja työvoimalle.

– Uhkatarinoiden rinnalle pitäisi nostaa mahdollisuudet ja onnistumistarinat, Montonen toteaa.