Itsemurha-ajatukset ovat yleistyneet Suomessa koko väestön tasolla viime vuosina, selviää Suomen mielenterveysjärjestö Mieli ry:n tiedotteesta. Kesällä 2024 Mieli ry:n Kriisipuhelimeen tuli keskimäärin 18 itsetuhoista puhelua vuorokaudessa. Määrä on kaksinkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana.

Mieli ry:n Kriisitoimintojen johtajan Sanna Vesikansan mukaan muutos ei selity vain aiempaa avoimemmalla keskustelukulttuurilla.

– On kyse myös siitä, että meillä on ollut psyykkistä kuormittuneisuutta jo monta vuotta. Olisi tärkeää, että sitä saataisiin vähennettyä ja pystyttäisiin tekemään sellaisia yhteiskunnallisia toimenpiteitä, jotka lisäävät ihmisten henkistä hyvinvointia.

Kuormittuneisuus lisääntyi koronapandemian aikaan, ja se näkyi etenkin nuorissa. Vaikka kuormittuneisuus onkin pandemian jälkeen tasoittunut, on se edelleen korkealla, Vesikansa kertoo.

Suomessa itsemurhan tekee tyypillisimmin keski-ikäinen mies. Nuorten naisten itsemurhat ovat kuitenkin yleistyneet, ja itsetuhoisuus korostuukin heidän yhteydenotoissaan mielenterveyspalveluihin.

Mielenterveyskustannukset uhkaavat kasvaa

Mielenterveysongelmat vaikuttavat paitsi niistä kärsivään ja tämän läheisiin, myös kansantalouteen. Suomessa vuosittaisten mielenterveyskustannusten on arveltu olevan jopa 11 miljardia euroa.

Kulujen vähentämiseksi Mieli ry vaatii muun muassa nopeamman avunsaannin mahdollistavan terapiatakuun ulottamista koko väestöön. Hallitus esittää tällä hetkellä terapiatakuuta alle 23-vuotiaille.

Vesikansa myös painottaa ehkäisevän työn tärkeyttä. Kullekin hyvinvointialueelle tulisi hänen mukaansa perustaa itsemurhien ehkäisytyöryhmä, joka muodostuisi laajasti eri toimijoista aina viranomaisista koulutuksen ja kuntien edustajiin.

– Hyvinvointi rakentuu niin monesta asiasta, ei vain mielenterveyspalveluista. Niihin pahaa oloa tuottaviin tekijöihin on pystyttävä puuttumaan.