Väitöskirjatutkija Esko Niemisen mukaan lyhyiden videoiden yleistyminen somessa sekä somealustojen ihanteellinen rakenne ovat syynä rage-baitingin yleistymiselle.

Moni käy kiinni vihasyöttiin – Miksi rage-baiting on tehokas tapa saada näkyvyyttä somessa?

Somessa on noussut viime aikoina julkisuuteen useita sisällöntuottajia, jotka hyödyntävät rage-baitingia sisällöissään. Moni käy kiinni vihasyöttiin, vaikka se tarkoittaisi näkyvyyden antamista kyseenalaiselle henkilölle. Väitöskirjatutkija Esko Nieminen kertoo, miksi rage-baiting on niin tehokas tapa saada näkyvyyttä.

Somessa, erityisesti Tiktokissa, on kulovalkean tavoin levinnyt ragebait -ilmiö, jossa sisällöntuottajat tuottavat vihaa viljelevää sisältöä näkyvyyden saamiseksi.

Vihasisältö itsessään ei ole kuitenkaan somessa uusi ilmiö. Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Esko Niemisen mukaan rage-baiting eroaa esimerkiksi edeltäjästään trollauksesta niin, että siinä ei suoraan haeta reaktioita muilta käyttäjiltä.

– Rage-baiting on passiivisempaa. Kun ragebait -sisältö lähtee leviämään, ihmiset itse tarttuvat siihen syöttiin, mistä se nimikin sitten tulee. Eli ne reaktiot tulevat vähän niin kuin itsestään, Nieminen selventää.

Nieminen arvelee erityisesti lyhyiden videoiden yleistymisen somessa syyksi ragebait -sisällön yleistymiselle. Myös eri somealustojen rakenne on ihanteellinen vastaavanlaisen sisällön leviämiselle.

Rage-baitingilla voi olla useita haittavaikutuksia.

– Vihaa herättävä sisältö ei ainakaan lisää somen hyvää tai keskustelevaa puolta. Se yksipuolistaa hyvin paljon sisältöjä somessa, jos aina pyritään kettuilulla herättämään reaktioita.

Kuuntele Esko Niemisen haastattelu alta. Haastattelusta on saatavilla myös tekstiversio.