Monelle on lapsena uhkailtu, että jos suusta pääsee kirosanoja niin seuraavaksi sama suu pestään saippualla. Kiroilemiseen onkin perinteistesti suhtaudutta kielteisesti, mutta sen merkitys on paljon tilanteesta kiinni.

Tampereen yliopiston suomen kielen professori Johanna Vaattovaara kertoo, että kiroileminen voi toimia esimerkiksi tunteiden ilmaisemisen keinona.

– Mitä tiedetään kirosanojen funktionaalisuudesta, niin ne eivät ole pelkästään pahasta, vaan niillä kanavoidaan erilaisia tunteita. Suurin osa meistä osaa aika hyvin valita myös voimasanaston tilanteen perusteella, sanoo Vaattovaara.

Kirosanat muuttuvat siinä missä yleisestikin kieli kehittyy. Kirosanoina käytetään myös runsaasti englanninkielisiä lainasanoja, joita saadaan populaarikulttuurista. Nämä ovat osa tyylivalintaa, jota kiroilemisessa paljon esiintyy.

Kun on kyse tunteiden ilmaisemisesta, on jokaisella siihen oma tyylinsä.

Kuuntele Johanna Vaattovaaran haastattelu alta. Haastattelusta löytyy myös tekstiversio.