Suomalaisten lajittelutaidot ovat hyvällä tasolla. Kuvituskuva.

Suomalaiset yhä innokkaampia lajittelemaan – Tulos näkyy etenkin metalli- ja muovijätteiden lajittelussa

Kierrättäminen on yleisesti hyvällä tasolla. Tulevaisuuden kierrätystavoitteet edellyttävät kuitenkin tehokkaampia toimenpiteitä ja entistä tarkempaa lajittelua.

Metallin ja muovipakkausten kierrätyksessä on saavutettu edistysaskeleita, mutta kehittämiskohteita löytyy yhä. Valtakunnallisen pakkausjäteyhteistyöryhmän teettämä jätteen koostumustutkimus tarjoaa uutta tietoa lajittelun onnistumisista sekä haasteista Suomessa.

Tuloksissa selviää esimerkiksi, että väärin lajitellun jätteen osuus kiinteistöjen ja ekopisteiden metallijäteastioissa on noin 10 prosenttia, josta niiden osuudet ovat laskeneet 2–3 prosenttiyksikköä verrattuna vuoteen 2019. Jätteestä taas 85–87 prosenttia vastasi lajitteluohjeiden mukaisia muovipakkausjätteen vaatimuksia.

– Ihmiset haluavat olla yhä ympäristötietoisempia ja kierrättää. Erityisesti kierrätyspalvelujen kehittäminen ja neuvonta edistävät lajittelun onnistumista, toteaa Satu Estakari Suomen pakkaustuottajat Oy:ltä.

Yksikin akku väärässä paikassa on liikaa
FAKTA

Metalli- ja muovijätteen lajittelun kehitys

  • Valtakunnallisen pakkausjäteyhteistyöryhmän teettämässä jätteen koostumustutkimuksessa selvisi suomalaisten osaamiskohtia lajittelussa.
  • Kyseessä valtakunnallinen tutkimus, jossa näytteitä kerättiin viideltä eri alueelta.
  • Väärin lajitellun jätteen osuus kiinteistöjen ja ekopisteiden metallijäteastioissa on laskenut 2–3 prosenttiyksikköä verrattuna vuoteen 2019.
  • Kiinteistöjen muovipakkausten keräysastioihin päätyy noin 85 prosenttia oikein lajiteltua muovia.

Erityisesti akkujen ja sähkölaitteiden oikea lajittelu on ensiarvoisen tärkeää, sillä väärin lajiteltuna ne voivat aiheuttaa vaaratilanteita, kuten tulipaloja. Vaikka tutkimus osoittaa positiivista kehitystä, Estakari korostaa, että edelleen on tärkeää kiinnittää huomiota esimerkiksi elektroniikkaromun ja vaarallisten jätteiden oikeaan lajitteluun.

– Tutkimuksessa näkyy ja on positiivista se, että vaarallisten jätteiden vääränlainen kierrätys on vähentynyt, mutta yksikin akku väärässä paikassa on liikaa.

Suomalaisten kierrättäminen on kaiken kaikkiaan hyvällä mallilla, mutta tulevaisuudessa on vielä parannettavaa, ilmaisee Estakari. Esimerkiksi muovin kierrätysprosentin tavoite on ollut vuodesta 2020 asti 22 prosenttia. Vuodesta 2025 tavoite tulee nousemaan viiteenkymmeneen prosenttiin. Näiden parannuksien tekeminen vaatii ihmisiltä lisää huolellisuutta lajittelupisteillä.

– Tällä hetkellä Suomessa olevista mahdollisuuksista mikään ei estä suomalaisia lajittelemasta vielä paremmin. Oma viitseliäisyys on suurin este.