Karita Katto kuvattuna Tampereen yliopiston kielikeskuksen tiloissa.

Ruotsia ei osata enää kuin ennen — korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa toisen kotimaisen kielen osaamisessa on huomattavia eroavaisuuksia

Korkeakouluopiskelijoiden koetinkiveksi on viime vuosina paljastunut ruotsin kielen osaamistaso. Millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia kielitaidon heikentymisellä on, ja millä tavalla kielitaidon osaaminen on alkanut jakautua?

Korkeakouluopiskelijoiden ruotsin kielen osaaminen on heikentynyt. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) selvityksen mukaan korkeakouluopiskelijoista lähes puolet on eri mieltä väitteen “ruotsin kielen oppiminen on mukavaa” kanssa. Millaisia tekijöitä kielitaidon heikentymisen taustalla on?
Tampereen yliopiston kielikeskuksen lehtori Karita Katto arvioi, että ruotsin kielen osaamisen heikentyminen on seurausta kahdesta merkittävästä muutoksesta.
– Kyllä siinä varmaan suurin syy on ylioppilaskirjoituksiin tullut muutos, jossa toinen kotimainen kieli muuttui valinnaiseksi. Heti tämän muutoksen jälkeen näkyi selkeä lasku kirjoituksissa.
Katon mukaan seuraava lasku kielitaidon osaamisessa tuli, kun korkeakoulut muuttivat todistusvalintaansa niin, että vain yhden kielen ylioppilaskirjoituksiin osallistuminen riittää.
Korkeakouluopiskelijoiden kielitaito on myös jakautunut.
– Nyt on käynyt niin, että keskitaso on kutistunut, ja on enemmänkin näitä ääripäitä. On opiskelijoita, jotka eivät ole juuri olleenkaan opiskelleet toista kotimaista kieltä, kuten tässä tapauksessa ruotsia, ja sitten on heitä, jotka ovat opiskelleet enemmän.

Kuuntele Karita Katon haastattelu alta. Haastattelusta saatavilla myös tekstiversio.