Jokin anatomiassa on vetänyt Timo Skovmandia, 21, puoleensa lapsesta saakka.

– Lapsena vaari osti minulle sarjakuvasetin, jossa tuli mukana anatomisen luurangon osat. Siitä asti olen ollut anatomiasta kiinnostunut.

Ennen nykyisten opintojensa alkua hän työskenteli hetken aikaa puhelinmyyjänä. Kokemus oli epämukava. Skovmandille selkeni, että oman työn on oltava eettistä, merkityksellistä ja omien arvojen mukaista.

Nyt hän opiskelee ensihoitoa Tampereen ammattikorkeakoulussa toista vuotta.

– En olisi hyvä pankkiiri eikä minusta olisi Wall Streetin haukaksi. Pidän itseäni enemmän sellaisena henkilönä, joka yrittää saada jotain hyvää aikaiseksi.

Valmistuessaan Skovmand haluaisi suunnata ambulanssitöihin. Niistä on kuitenkin kova kilpailu ja alan työllisyystilanne huolettaa Skovmandia hiukan.

Iso osa ensihoitajista työllistyy julkiselle puolelle, jota ovat viime aikoina kohdanneet suuret leikkaukset. Skovmandia epäilyttää, onko hyvinvointialueilla tulevaisuudessa varaa palkata ensihoitajia samassa määrin kuin ennen.

– En haluaisi käyttää neljää vuotta elämästäni siihen, että opiskelen itseni ensihoitajaksi vain päätyäkseni maailmaan tai maahan, jossa ei ole töitä ensihoitajana.