Reppureissaaja Mari Pyykkönen vastaa haastattelukysymyksiin matkatessaan junalla viidakon läpi Chiang Maista Lop Buriin. Matka kestää junalla yhdeksän tuntia ja taittuisi nopeammin lentäen, mutta Pyykkösestä tuntuisi kohtuuttomalta lentää vain 500 kilometrin matka. Thaimaassa junayhteydet ovat hyvät ja junalla matkustaminen on halvempaa kuin lentäminen.
– Matkustaminen on osa matkaa, joten sieluton lentäminen ilman vaihtuvia maisemia ei houkuttele.
Pyykkönen tiedostaa lentokoneen aiheuttamat päästökustannukset ja liikkuu aina muilla tavoin, kun se on mahdollista. Aina omien eettisten arvojen mukaan toimiminen ei onnistu ja ristiriitoja syntyy. Pyykköselle Hongkongista Bangkokiin lentäminen oli aikataululle ja budjetille ainut ratkaisu.
Myös arjessa eettiset ristiriidat ovat tavallisia. Kävelyä ja pyöräilyä suosiva kaupunkilainen asuu kivihiililämmitteisessä kerrostalossa. Vegaani taistelee ilmansaasteita vastaan kasvisruokavaliolla, mutta ostaa avokadoja, joiden viljely aiheuttaa kasvuseuduillaan kuivuutta. Kuluttaja kertoo suosivansa kestävää kehitystä, mutta ostaa vaatteita H&M:ltä. Lista on loputon.
Sieluton lentäminen ilman vaihtuvia maisemia ei houkuttele.
Mari Pyykkönen
Kulutustutkimuksen asiantuntija Maria Pecoraro toteaa ymmärtävänsä kuluttajien eettiset ristiriidat. Ihmisen arki on monimutkaista, eikä aina voi tehdä onnistuneita kuluttajavalintoja esimerkiksi rahan tai ajan takia.
Myös Mari Pyykkönen on joutunut tekemään kompromisseja omista kulutusvalinnoistaan matkatessaan halki Hongkongin, Laosin, Thaimaan ja Malesian. Pyykkönen on ollut jo muutaman vuoden kasvissyöjä, mutta matkalla lihaa on tullut tilattua sekä tietoisesti että vahingossa.
– Ruoka on täällä tosi iso osa kulttuuria, pala kokonaisuutta ja kokemus jo itsessään, joten haluan ottaa kaiken siitä irti. Tietysti tuntuu pahalta, jos tilaan vahingossa väärää ruokaa kieliongelmien takia.
Sanat eivät aina johda tekoihin
Maria Pecoraron mukaan useat kyselyt ovat osoittaneet, että ihmiset haluavat tehdä eettisiä kuluttajavalintoja. Tämä ei kuitenkaan aina käänny oikeiksi ostovalinnoiksi kaupan kassalla. Ilmiötä kuvaa termi attitude behavior gap. Kyselyyn vastatessa ihminen ilmoittaa toimivansa eettisesti ja tekevänsä ostopäätöksiä arvojensa pohjalta, vaikka todellisuudessa ei näin toimisikaan.
Pecoraron mukaan perhe saattaa tehdä koko vuoden pieniä uhrauksia ja maksaa hiukan enemmän esimerkiksi luomumaidosta, mutta ei kuitenkaan ole valmis tinkimään vuosittaisesta ulkomaanmatkasta.
– Ajatellaan, ettei asia muutu. Lentokone lentää ilman minuakin.
Arjen ekoteot vaikuttavat
Tampereen kaupunginvaltuutettu Oras Tynkkysen (vihr.) mukaan yksilöiden valinnoilla on paljon suurempi merkitys kuin yleensä ajatellaan. Kun ihminen päättää ryhtyä vegaaniksi, myös hänen lähipiirinsä alkaa pohtia esimerkiksi nyhtökauran maistamista. Tämä kasvattaa kysyntää ja kilpailua, mikä johtaa tuotteen hinnan laskuun ja sen aiempaa helpompaan saatavuuteen.
– Tällöin oma ruokavalinta ei jää vain omaksi valinnaksi, vaan heijastuu myös lähiympäristöön ja toisten ihmisten ajatteluun, Tynkkynen toteaa.
Tynkkysen mielestä ei pitäisi keskittyä siihen, mitä tekee väärin vaan siihen, mitä tekee oikein. Ilmaston kannalta jokainen päästöjä vähentävä valinta on hyvä. Hän toteaa, ettei lentäminen tee ihmisen vegaaniudesta yhtään huonompaa.
Mari Pyykkösen mielestä eettinen ristiriita ei aina ole huono asia.
– Ei tunnu tietenkään miellyttävältä, kun tajuaa elävänsä ristiriidassa, mutta se saa aina pakan järjestymään uudelleen. Se tuntuu sinänsä puhdistavalta.