Mitä on jihadismi?
- Europol luokittelee jihadismin terroristiseksi ideologiaksi.
- Jihadistit ajattelevat käyvänsä pyhää sotaa ja oikeuttavat väkivallan islamilaisilla opeilla.
- Jihadistit ovat harvoin uskonnollisia. He ovat pääosin asuinmaassaan radikalisoituneita yksilöitä.
- Jihadismi leviää esimerkiksi internetpropagandan välityksellä.
Vaikka Suomessa on näyttöä terrorismin tukemisesta, se ei näy tuomioissa. Suomesta saatetaan lähettää palkkatuloja tai jopa valtiolta saatavia tukirahoja terroristisen toiminnan tukemiseksi.
Oikeustieteiden maisteri Lotta Järvisen väitöstutkimus käsittelee Jihadismin rahoittamista Suomessa. Jihadismi luokitellaan terrorismiksi. Se käyttää hyväkseen islamisia periaatteita ja oikeuttaa väkivaltaisia iskuja pyhällä sodalla.
Europolin mukaan jihadistit eivät useinkaan ole uskonnollisia vaan esimerkiksi nettipropagandan välityksellä radikalisoituneita yksilöitä. Järvisen mukaan terrorismin tukemisesta on hankalaa nostaa tuomiota.
– On paljon Suomen oikeusjärjestelmään kuuluvia esteitä, jotka terrorististen tukitoimien tapauksessa hankaloittavat rikosoikeudellisen vastuun toteuttamista.
Tilanteeseen on herätty
Suomessa on tällä hetkellä syyteharkinnassa tapaus, jossa neljää henkilöä epäillään osallisuudesta jihadistisen Kurdistanin työväenpuolueen toiminnan tukemiseen ja varainhankintaan. Järvisen mukaan rikosten kansainvälisyys vaikeuttaa syytteiden nostamista.
– Mikäli varoja siirretään ulkomaille tai terroristinen rikos tapahtuu ulkomailla, tarvitaan ulkomaisten viranomaisten apua tapahtumien selvittämiseksi.
Järvisen mukaan Suomen poliisin resurssit eivät ole yltäkylläiset. Määrärahojen puitteissa on valittava, mitä tutkitaan tarkemmin. Vaikka tällainen jännite on olemassa, tutkimuksen löydökset eivät viittaa siihen, että jotain olisi jäänyt tutkimatta.
Tutkimuksen aineisto on vuodelta 2020, jonka jälkeen tilanne on parantunut. Terrorismirikosten tutkintakulttuuria on syntynyt ja syytteitä on nostettu.
On silti selvää, että muutosta tarvitaan. Poliisihallinnossa työskentelevän Järvisen mukaan terrorismirikoksiin tarvittaisiin enemmän erikoistumista ja määrättyjä tiimejä.
– Jos tapaukset menevät aina eri tutkinnanjohtajalle, aitoa kokemusperäistä tietoa tai erikoistumista ei pääse syntymään.


