Yhä useampi viranomaisten tietoon tulleen väkivaltarikoksen uhri on nuori ulkomaalaistaustainen. Tilastokeskuksen mukaan noin joka neljäs alaikäisistä pahoinpitelyrikosten uhreista on ulkomaalaistaustainen.

– Nuoret kohdistavat pääsääntöisesti toisiin nuoriin väkivaltaa, mutta jonkin verran on myös aikuisten aiheuttamaa väkivaltaa nuoriin, rikostilastoihin perehtynyt Helsingin yliopiston lehtori Matti Näsi kertoo.

Näsin teettämässä katsauksessa selviää, että ulkomaalaistaustaisten osuus kaikista viranomaisten tietoon tulleista pahoinpitelyn uhreista on kasvanut 12 prosentista 19 prosenttiin vuosien 2016–2025 välillä. Myös ulkomaalaistaustaisten väkivaltarikoksista epäiltyjen määrä on kasvanut. Kuitenkin väestöön suhteutettuna rikostaso on kehittynyt samaan suuntaan kuin suomalaistaustaisilla.

Ilmoitukset alaikäisten epäillyistä pahoinpitelyrikoksista ovat kasvaneet

Alaikäisten epäiltyjen pahoinpitelyrikosten määrä on kasvussa. Ilmiön taustalla on ilmoitusvelvollisuuden lainsäädäntömuutos, jolla

on ollut vaikutusta nuorten kirjattujen väkivaltarikosten määrässä.

– Koulut, viranomaiset ja lasten huoltajat ilmoittavat herkemmin kuin koskaan väkivaltatapauksista ilmoitusvelvollisuuden myötä.

Nuoreksi rikoksentekijäksi määritellään alle 21-vuotiaat, jotka ovat kuitenkin vähintään 15-vuotiaita rikosoikeudellisessa vastuussa.
Tilastojen perusteella nuorten osuus viranomaisten tietoon tulleista väkivaltarikoksista on lisääntynyt, mutta kyselytutkimukset eivät tue käsitystä väkivallan todellisesta kasvusta nuorten keskuudessa.

– Rikosuhritutkimukset antaisivat tarkempaa dataa nuorten väkivallan määrästä.

Näsin mukaan viimeisen noin kymmenen vuoden aikana väkivaltaa kokeneiden nuorten osuus on pysynyt pitkälti samana, toisin kuin julkisesta keskustelusta saattaisi olettaa.

– Monilla on vahva luulo siitä, että väkivaltarikokset lisääntyvät, koska mediassa kirjoitetaan paljon rikollisuudesta. Tilanne ei ole itse asiassa niin paljoa muuttunut.