“Opetelkaa ruotsia, juntit! Maailmankuvanne avautuu kummasti.”

Kirjailija Juha Hurmeen Finlandia-palkintopuheen räväkkä sanankäyttö nosti monien karvat pystyyn. Se toi jälleen pinnalle keskustelun ruotsinopetuksesta ja ylipäätään siitä, mitä kieliä Suomessa tarvitaan.

Ensin hyvät uutiset: suomalaiset osaavat englantia kansainvälisesti verraten hyvin.

Kielikursseja järjestävän EF:n vertailussa suomalaisten englannin kielen taito oli maailman viidenneksi parasta. Se ei ole ihme, sillä toimimme englannin kielen kyllästämässä maailmassa. ”Jos haluut olla cool, ota moovit haltuun”, laulaa Antti Tuisku. Työpaikkailmoituksissa etsitään web developereita ja business controllereita.

Sitten ne huonot: kaikki muut eivät osaa yhtä hyvin englantia kuin me.

Elämme Suomessa korkean englannintaidon kuplassa. Meillä opetus on kansainvälisesti verrattuna korkeatasoista, ja siksi kieltä myös osataan peltisepästä professoriin. Monissa maissa englantia toki opiskellaan koulussa, mutta se ei aina johda kielen hallintaan.

Englannilla pärjää toki monessa paikassa. Mutta jos haluaa pelkän pärjäämisen sijaan menestyä, kannattaa ottaa haltuun muitakin kieliä. Olen käynyt useaan otteeseen Venäjällä, missä ihmisten silmät kirkastuvat heidän huomatessa, että osaan heidän kieltään. Puhe alkaa virrata enemmän sydämestä, kun ihminen pääsee ilmaisemaan itseään omalla äidinkielellään.

Meidän olisi siis osattava paljon muutakin kuin englantia, jos ja kun haluamme todella kansainvälistyä. Kehitys menee kuitenkin toiseen suuntaan: pitkän saksan ja ranskan kirjoittajien määrä on tilastojen mukaan laskenut huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Myös Hurmeen peräänkuuluttaman ruotsin kirjoittajien määrä on romahtanut.

Trendi on huolestuttava, sillä nuorena hankittu kielitaito on kuin rahan pankkiin laittamista. Se avartaa maailmankuvaa ja auttaa oppimaan lisää uusia kieliä. Monikielisyys parantaa oppimista, ajattelua, luovuutta sekä ihmissuhde- ja kommunikaatiotaitoja. Lisäksi se hidastaa muistin rappeutumista vanhempana.

Ja jos edellä mainitut perusteet kuulostavat korkealentoisilta, voi asiaa ajatella käytännöllisemmin työllistymisen kannalta. Monessa työpaikassa sujuva englannin osaaminen on jo perusoletus, joten muu kielitaito erottaa hakijat toisistaan.